Valtiovarainministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan ansiotuloverotuksen keventämisellä olisi positiivisia vaikutuksia työllistymiseen ja Suomen kilpailukykyyn.
Keskustelu siitä on kuitenkin hiljentynyt tai sitä ei ole ollut.
– Suomessa on poliittisessa retoriikassa aika ajoin sellainen väittämä, että hyvätuloiset eivät osallistu riittävällä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Ylimpien tuloluokkien verotuksen leikkaaminen ei ole veroteoreettisesti eikä hyvinvoinnin maksimoinnilla perusteltava asia vaan tämä on puhtaasti äärimmäisen vaikea kysymys poliittisesti. Vaikka kuinka voitaisiin sanoa, että ylimpien tuloluokkien verotusta keventämällä saataisiin lisää verotuloja, niin poliittinen keskustelu, joka siitä nousee ei ole helppo, EK:n verojohtaja Anita Isomaa sanoo Verkkouutisille.
Suomessa on tunnetusti kannustinloukkuja. Kotiin jääminen saattaa joissain tapauksissa olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työn vastaanottaminen. Kannustinloukkujen lisäksi Suomessa on palkkaloukkuja, aina lisäansioiden hankkiminen ei paranna taloudellista tilannetta merkittävästi.
– Palkkaloukkuja liittyy aika monen tulotason tehtäviin. Suomessa progressio on hyvin kireää. Meillä löytyy ongelmia verotuksen molemmissa päissä. Pienituloisten päässä lääke voisi tulla työntulovähennyksen kautta, keskituloisten kohdalla marginaaliverotus oli jossain kohtaa Pohjoismaiden korkein, joten siinä voisi olla alentamisen varaa. Ja vaikka suurituloisten veroprosentteja laskettaisiin niin, sillä olisi positiivisia vaikutuksia kansantalouteen, sanoo Isomaa.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan 2 000 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa työtuloistaan veroja vuodessa yhteensä 4 721 euron verran, keskipalkkaa eli 3 500 euroa kuukaudessa ansaitseva palkansaaja maksaa veroja vuodessa 13 023 euroa ja 6 000 euroa ansaitseva 28 839 euroa vuodessa. Se kertoo, kuinka verotus kiristyy, mitä korkeammalle tikapuita noustaan.
Lisätyöstään saamistaan lisäansioista palkansaaja maksaa 40 prosenttia marginaaliveroa jo vähän yli 20 000 euron vuosituloilla. Noin 2 000 euron lisäansioista käteen jäävä osuus on näillä tuloilla siis noin 1 200 euroa. Vähän yli 50 000 euron vuosituloilla marginaaliveroprosentti nousee jo 50:een. Yli 90 000 euron vuosituloilla marginaalivero on yli 60 prosenttia.
Anita Isomaan mukaan verojen laskemisella voitaisiin saada muitakin positiivisia vaikutuksia. Verokevennykset parantaisivat työllisyyttä ja Suomi saisi kilpailuetua kilpaillessaan korkeasti koulutetuista työntekijöistä. Lisäksi veronkevennykset auttaisivat pitämään Suomessa Suomen sisältä tulevia asiantuntijoita.
– Veronkevennysten avulla saataisiin ihmisiä kouluttautumaan ja etenemään urallaan, Isomaa sanoo.
Isomaan mukaan on olemassa teknisiä toteutustapoja, joilla voitaisiin vähentää ansiotuloverotusta. Alapäässä olisi jo mainittu työtulovähennyksen kehittäminen ja yläpäässä olisi mahdollisuus tehdä leikkauksia esimerkiksi solidaarisuusveroon.
Ansiotuloverotuksen keventäminen voisi kustantaa itse itsensä. Näin on todettu esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa.
Ruotsissa voitiin olla jo väärällä puolella Lafferin käyrää ja ansiotuloverotusta laskettiin vuonna 2020. Lafferin käyrä ennustaa verotulojen kasvua tiettyyn rajaan asti. Suomessa keskustelu on jäänyt telineisiinsä, kuten Isomaakin tuo esille.
Ansiotuloverotuksen keventäminen lisäisi Isomaan mukaan myös hyvinvointia, kun tilille jäisi enemmän rahaa pahan päivän varalle. Isomaan mukaan se olisi tehokas ase myös inflaatiota vastaan.
Keskustelu vaurastumisesta ja hyvinvointivaltion yhteensovittamisesta on ollut vaikeaa. Tavoitteena on, että kaikki voivat hyvin, mutta ei saa voida liian hyvin. Onko Suomessa vaurastuminen kielletty?
– En sanoisi niinkään, mutta ei Suomen progressiivinen verotus luo parhaita edellytyksiä vaurastumiselle omalla työnteolla, Isomaa sanoo.
LUE MYÖS:
Entä jos suurituloisten veroja alennettaisiin? Asiantuntijoiden mukaan verotulot voisivat kasvaa
