Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen kirjoittaa X:ssä, että ”viime päivinä tästä on syntynyt aika jyrkkäkin keskustelu”.
– Puolustusvoimissa tehdään paljon ja Ukrainan oppeja seurataan. Kun puolustukseen tullaan käyttämään miljardeja, asian (on) oltava pöydällä.
Vanhanen toteaa, että muutaman upseerin kriittiset kommentit eivät kerro koko kuvaa.
– Niitä ei silti kannata ohittaa olankohautuksella, sillä suomalaisessa keskustelussa on jo pidempään ollut hieman kaksijakoinen suhtautuminen drooneihin: joko ne ovat ”ihmease” tai ”droonihypetystä”.
Hänen mielestään tällainen joko–tai -asetelma vie keskustelua väärään suuntaan.
– Kukaan vakavasti otettava ei tietenkään ehdota, että Suomen puolustus rakennettaisiin vain droonien varaan tai että panssarivaunut, tykistö ja jalkaväki olisivat muuttuneet yhtäkkiä tarpeettomiksi.
Vanhanen huomauttaa, että droonien valtavaa käyttöä selittää osaltaan se, että Ukraina on joutunut korvaamaan niillä puutteita esimerkiksi tykistöammuksissa, ilmavoimissa ja muissa kalliimmissa suorituskyvyissä.
– Tämä on tärkeä muistaa, kun Ukrainan kokemuksista tehdään johtopäätöksiä meille.
Hänen mukaansa olisi silti virhe päätellä, että droonit ovat vain korvike parempien aseiden puutteelle.
– Sodan aikana niiden ympärille on syntynyt uudenlainen tapa tiedustella, käyttää tulta ja kuluttaa vastustajaa. Samalla droonit ovat aiheuttavat merkittävän osan tappioista rintamalla.
Vanhanen huomioi, että droonit ovat muuttaneet myös muiden joukkojen toimintaa.
– Joukkojen keskittäminen, panssarien käyttö, tykistön asemat, huolto, johtaminen ja jopa yksittäisten sotilaiden liikkuminen joudutaan arvioimaan ympäristössä, jota tarkkaillaan ilmasta aivan eri tavalla kuin ennen.
– Juuri muutoksen nopeus (on) Suomelle vaikein kysymys, asiantuntija toteaa.
– Olemme rakentaneet puolustusta pitkäjänteisesti, ja se ollut vahvuus. Droonisodankäynnissä teknologia ja toimintatavat muuttuvat kuitenkin niin nopeasti, ettei kaikkea voida kehittää samalla vuosien tai vuosikymmenten rytmillä.
Vanhanen muistuttaa, että Ukrainassa uusi teknologia synnyttää vastatoimen, johon vastataan jälleen uudella ratkaisulla.
– Jos hankintamme, koulutuksemme ja toimintatapamme muuttuvat vuosissa, vastustajan ei tarvitse olla teknologisesti ylivoimainen. Riittää, että se oppii nopeammin. Tästä pitäisi mielestäni puhua Suomessa nykyistä enemmän.
Vanhanen kysyy, ovatko hankintamme riittävän nopeita? Pääsevätkö kouluttajat kokeilemaan uusia toimintatapoja? Harjoittelevatko sodan ajan joukkomme riittävästi ympäristössä, jossa drooniuhka on jatkuvasti läsnä?
Sama koskee hänen mukaansa tuotantoa.
– Ukrainassa drooneja käytetään ja menetetään valtavia määriä, eikä nopeasti kehittyvää teknologiaa voi vain varastoida vuosikymmeniksi. Suomen pitäisi silti kyetä kriisissä valmistamaan, korvaamaan ja muuttamaan järjestelmiä nopeasti.
Parlamentaarinen puolustustyöryhmä vaati kevään raportissaan ”sodan kuvaa vastaavan taistelutavan” kehittämistä.
– Jos muutoksen tarve kerran tunnistetaan tällä tasolla, kysymys kuuluu, näkyykö se riittävän nopeasti Puolustusvoimien koulutuksessa, harjoittelussa ja joukkojen taistelutavassa, Vanhanen kysyy?
Hän toteaa, että Suomen metsät, talvi, EW-osaaminen, vahva tykistö ja Nato-jäsenyys vaikuttavat tietenkin siihen, miltä sota täällä näyttäisi.
– Erityispiirteiden taakse ei voi kannata piiloutua. Suomen pitää kokeilla, mikä toimii täällä ja muuttaa toimintaa nopeasti havaintojen perusteella.
Vanhasen mielestä Puolustusvoimilla on oltava nykyistä nopeampi kokeilu- ja käyttöönoton malli drooneille.
– Joukko-osastojen pitäisi voida testata uusia laitteita ja toimintatapoja jatkuvasti, ja toimiviksi osoittautuneet ratkaisut pitäisi saada kuukausissa koulutukseen ja hankintoihin – ei vuosien päästä.
Hän katsoo, että sama koskee tuotantoa.
– Suomen pitäisi jo rauhan aikana tietää, miten droonien tuotanto moninkertaistetaan kriisissä ja mistä kriittiset komponentit saadaan. Kaikkea ei tarvitse varastoida, olennaisempaa on rakentaa kyky valmistaa tavaraa nopeasti sotatilassa.
Vanhanen ei väitä, ettei Suomi olisi huomannut drooneja.
– Olen epävarmempi siitä, onko niiden aiheuttama muutos viety riittävän nopeasti koulutukseen, hankintoihin ja suomalaiseen taistelutapaan.
– Ukrainassa hitaasta oppimisesta maksetaan ihmishengillä. Tähän meillä ei ole varaa, Vanhanen summaa.