Venäjä ottaa askeleita siirtääkseen maan taloutta kohti sotataloutta, uutisoi Taloussanomat.
Sotatalouteen siirtyminen näkyy useilla eri tavoilla. Markkinataloudesta ollaan siirtymässä suurempaan valtiojohtoisuuteen, omavaraisuutta korostetaan ja sotateollisuuden tarpeet asetetaan kaiken edelle.
Venäjän talouspolitiikkaan erikoistunut Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko uskoo, että kun yhä suurempi osa Venäjän taloudesta omistetaan sotateollisuudelle, tarkoittaa se väistämättä myös muun talouden taantumista.
– Kaikki sotaa palvelevat investoinnit ovat poissa muusta. Koko kansantaloutta ajatellen ne ovat myös poissa yksityisen sektorin investoinneista, Solanko kommentoi.
Vaikka sotatalous voi tilapäisesti kasvattaa bruttokansantuotetta, laskee se samalla myös maan elintasoa. Kun yhä suurempi osa tuotannosta pitää omistaa sotatarpeiden tuotantoon, vastaavasti pienempi osa varallisuudesta päätyy kulutukseen. Jo nyt valtion on täytynyt leikata koulutuksen, terveydenhoidon ja liikenneinfrastruktuurin rahoitusta rahoittaakseen sotimista Ukrainassa.
Samalla sotatalouteen siirtyminen laskee tuotantopotentiaalia, jonka seurauksena talous toimii yhä heikommin.
Tähän mennessä Venäjän talous on kuitenkin säästynyt romahdukselta. Suomen Pankin mukaan tämä johtui siitä, että öljyn ja muiden vientituotteiden korkeat hinnat pitivät Venäjän vaihtotaseen viime vuonna ennätyksellisen korkealla.
– Venäjä on selvinnyt pakotteista paremmin kuin etukäteen vuosi sitten ennustettiin, se on täysin totta, Solanko toteaa.
Sen sijaan Venäjän on yhä vaikeampi korvata sellaista kauppaa, joka on länsimaiden pakotteiden piirissä. Yhä suurempi osa Venäjän energiaviennistä on nykyään pakotteiden piirissä. Tämä tulee heikentämään myös maan bruttokansantuotetta, jonka arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 3-4 prosentilla.
Sotatalous johtaa myös valtion roolin kasvamiseen. Keskeisessä roolissa tulevat olemaan asevoimien ja turvallisuusjoukkojen voimamiehet eli silovikit.
– Erityisesti suuret mutta myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat entistä riippuvaisempia julkisen vallan suosiosta ja toimista, Solanko tiivistää.
