EK:n asiantuntija Antti Tanskanen kutsuu hyvinvointialueita suoranaiseksi ”valtiontalouden 26 miljardin euron mustaksi aukoksi”.
Hän penää tästä löytyvässä EK:n kirjoituksessaan lisää tietoa alueiden toiminnasta.
– Laadukas tieto toiminnan vaikutuksista ja tehokkuudesta on välttämätön edellytys tiedolla johtamiselle, Tanskanen sanoo.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa alueiden rahoitukseen on varattu 25,6 miljardia euroa ja summan lasketaan nousevan. Esimerkiksi Verkkouutisten tässä julkaiseman selvityksen perusteella näyttää siltä, että alueiden rahoituksen tarve voi olla huomattavastikin odotettua suurempi.
– Rahasumma tiedetään, mutta muuten toiminnan tehokkuuden ja toiminnan analysointi on kuin tuijottaisi mustaan aukkoon, jonka sisälle ei näe, muun muassa eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan erikoistunut asiantuntija sanoo.
Antti Tanskanen nostaa kirjoituksessaan esimerkiksi sairauspoissaolot. Niistä tai niiden ehkäisystä ei ole hyvinvointialueilta saatavissa tietoa.
– Sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito siis kannattaa paitsi yksilön kannalta myös taloudellisesti. Julkisen talouden kannalta olisi tärkeää tietää, miten sote-palveluita kannattaa järjestää ja kohdistaa. Se edellyttää paitsi sairaanhoidon kustannusten tuntemista myös välillisten vaikutusten ymmärtämistä.
Tanskasen mukaan sairauspoissaoloista ei Suomesta löydy tarkkaa tietoa. Vastaava ongelma on leikkausjonojen kohdalla.
– Tietoa ei ole siitä, montako päivää kuluu työikäiset joutuvat olemaan leikkaukseen jonottamisen vuoksi poissa töistä. Tällaisia tietoja ehkä on saatavana vuonna 2026. Ehkä. Mutta ei nyt.
Keskeisimpänä asiana Antti Tanskanen huomauttaa kuitenkin hyvinvointialueiden oman tuotannon palveluista. Niiden oikeaa hintaa ei ole saatavilla.
– Tietopohja on parantunut koko ajan, mutta tarkkaan tätäkään ei tiedetä. Miten voi verrata ulkoisesti tuotettujen palveluiden hintaa oman tuotannon kustannuksiin? Tämä tekee fiksuimman tavan selvittämisen hankalaksi. Orpon hallituksen hallitusohjelmassa (s. 49-50) todetaan ”Varmistetaan, että hyvinvointialueiden tehtävänä oleva yksikkökustannusten julkaiseminen toteutuu.” Missähän tämän kirjauksen edellyttämä lakiesitys viipyy?, asiantuntija kysyy.
Tanskanen toteaa, että vaikka hyvinvointialueiden sote-menoihin käytetään jo liki 26 miljardia euroa, ei meillä ole edes tietoa siitä, kuinka paljon järjestelmää rahoittavat työikäiset ovat sairauspoissaoloilla tai jonottavat leikkaukseen.
– Ajatellaanko oikeasti, että tiedolla johtaminen onnistuu julkisella sektorilla ilman tietoa? Julkinen järjestämisvastuu tai palvelutuotannon julkinen omistus ei kumpikaan takaa sitä, että ilman kunnollista tietoa tulokset olisivat optimaalisia, Tanskanen sanoo.
Hän jatkaa, että 26 miljardia euroa katoaakin mustaan aukkoon, jonka sisälle ei näe.
