Venäjä valmistautuu jo seuraavaan ohjussotaan samalla kun Eurooppa nukkuu, varoittaa ohjusasiantuntija, Oslon yliopiston tutkija Fabian Hoffmann.
Hoffmann arvioi Substackissa julkaisemassaan analyysissä tilanteen olevan erittäin vaarallinen. Hänen mukaansa Venäjä on kasvattanut pitkän kantaman aseiden arsenaaliaan valtavasti eikä asiaa ole otettu Euroopassa vakavasti.
Hän viittaa 1950-luvulla Yhdysvalloissa vallalla olleeseen käsitykseen valtavasta ”ohjuskuilusta” Neuvostoliiton hyväksi. Myöhemmin selvisi, että kyse oli myytistä.
Nyt kuilu on kuitenkin Hoffmannin mukaan todellinen, ja me vain olemme päättäneet jättää sen huomiotta.
– Faktat ovat hyvin tiedossa. Venäjä tuottaa poikkeuksellisia määriä ohjusjärjestelmiä ja käyttää niitä lähes päivittäin Ukrainassa – usein vain terrorisoidakseen siviiliväestöä – ja painottaa valtavasti ohjuksia sotilaallisessa suunnittelussaan, Fabian Hoffmann kirjoittaa.
Tämä ei asiantuntijan mukaan ole johtanut Euroopassa mihinkään todellisiin toimiin.
– Eurooppa ei tuota olennaisimpia pitkän kantaman aseita merkittävissä määrin eikä se ole alkanut pohtia, millaisia vaikutuksia tällaisin asein käytävällä sodalla on sotilasdoktriiniin.
Vaarallisia merkkejä
Fabian Hoffmann listaa kirjoituksessaan lukuja Venäjän asetuotannosta. Hänen mukaansa ne kielivät valmistautumisesta seuraavaan sotaan. Tämä voisi merkitä esimerkiksi suursotaa Euroopassa.
Ukrainan tiedustelun arvioiden mukaan Venäjä tuottaa tällä hetkellä vuodessa noin 1 200 pitkän kantaman risteilyohjusta, 400 lyhyen ja keskimatkan ballistista ohjusta ja noin 6 000 Shahed-tyypin pommilennokkia. Lisäksi Venäjä pyrkii jatkossa tuottamaan jopa noin 10 000 vastustajien ilmapuolustusten ylikuormittamiseen tarkoitettua hämäyslennokkia vuodessa.
Hoffmann myöntää, että tällaisen tahdin ylläpitäminen pitkään tulee vaatimaan priorisointia, joka iskee Venäjän muuhun talouteen. Kremlin linjan tuntien kovan tuotantotahdin jatkumista lähivuosina ei voida kuitenkaan sulkea pois.
Asiantuntija huomauttaa myös, ettei Venäjä käytä avointen lähteiden perusteella koko arsenaaliaan Ukrainassa. Venäjä näyttää pikemminkin varastoineen ohjuksia jo viimeisen vuoden ajan. Toisin kuin asiantuntijat odottivat, tätä varastoa ei myöskään käytetty talven aikana Ukrainan painostamiseen energialaitoksiin kohdistuvilla iskuilla.
– Tämä viittaa vain yhteen asiaan: Venäjä varastoi ohjusjärjestelmiä muita tilanteita varten, mukaan lukien mahdolliseen konfliktiin Naton ja Venäjän välillä Euroopassa.
Jotta Eurooppa voisi kilpailla Venäjän kanssa ohjuksissa, tarvitaan sekä ohjuspuolustuskykyjä että uusia aseita vastaiskuja varten.
Fabian Hoffmanin mukaan Euroopan valtioiden olisi myös ajateltava sotilasdoktriinejaan uusiksi. Hän viittaa Ukrainan oppeihin ja esittää, että eurooppalaisten pitäisi pystyä tarvittaessa tekemään pitkän kantaman iskuilla sota Venäjälle niin kalliiksi, ettei Moskova voisi perustella sodan jatkamista.
– Tämä ei tarkoita sitä, että Euroopan pitäisi tulittaa huolimattomasti pitkän kantaman aseita strategisen tason venäläiskohteisiin heti sodan alkaessa. Euroopalla on oltava kuitenkin kyky siihen – joko jotta se voi vastata symmetrisesti Venäjän iskuihin sen kriittistä infrastruktuuria vastaan tai asymmetrisenä eskalaation työkaluna, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi.
Ohjuskilpa Venäjän kanssa vaatii Hoffmannin mukaan yksinkertaisesti suuria määriä aseita.
– Mielestäni on suorastaan rikollista laiminlyöntiä, että koko Euroopan yhteenlaskettu risteilyohjustuotanto on hädin tuskin sata kappaletta vuodessa ja ballististen ohjusten tuotanto nolla.
