Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi on huolissaan suomalaisten metsien ikärakenteesta. Hänen mukaansa meillä on aivan liian vähän vanhaa metsää. Tämän johdosta monien eliölajien elintila on uhattuna. Asiasta kertoo Yle.
Viimeisimmässä luonnonvarakeskuksen toteuttamassa metsäinventoinnissa vanhan metsän osuudeksi on laskettu 12–13 prosenttia. Metsä lasketaan Etelä-Suomessa vanhaksi yli 120-vuotiaana ja Pohjois-Suomessa 160-vuotiaana.
– Pohjois-Suomessa oli 1900-luvun alussa hyvin laajoja vanhoja metsiä, nyt niitä on enää aivan pohjoisimmassa Lapissa ja luonnonsuojelualueilla. Etelä-Suomessa tilanne on vielä huonompi, koska valtaosa vanhoista metsistä on kooltaan vain hehtaareja, Keto-Tokoi kertoo.
Eliöille suhteellisen nopea muutos on ollut varsin vahingollista. Ne ovat tottuneet sadat miljoonat vuodet siihen, että vanhan metsän osuus on pyörinyt 50-90 prosentin tienoilla.
Monet eliöistä ovat riippuvaisia lahosta ja kuolleesta puusta. Niiden määrän on olennaisesti vähäisempää nuoressa hoidetussa metsässä vanhempaan nähden.
– Osa lajeista on erikoistunut vain tietyn ikäiseen kuolleeseen puuhun. Siksi monimuotoisessa metsässä pitää olla paljon eri ikäistä lahopuuta, ja sitä pitää syntyä koko ajan lisää, toteaa Turun yliopiston ekologian professori Toni Laaksonen.
Jopa kahdeksansataa metsän eliölajia on nyt uhanalaisia.
– Tilannekuva ei ehkä kaikille ole ihan selvä. Meidän metsäluontomme tila on huono.
