Kansainvälisen kaupan fundamentit ovat muuttuneet perusteellisesti, kuvaa viime päivien tullinokittelun värittämiä tapahtumia Business Finlandin Pohjois-Amerikan johtaja Juhani Sirén.
Business Finland tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita.
– Jos ajatellaan kansainvälistä kaupankäyntiä ja globalisaatiota, niin ne toimivat tiettyjen sääntöjen ja ennustettavuuden mukaisesti. Tämä on mennyt nyt täysin romukoppaan. Epävarmuus kalvaa ja sen huomaa, Sirén toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
Viikon aikana ehti tapahtua paljon: ensin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 10 prosentin yleistulleista ja tietyille maille suunnatuista korotetuista vastavuoroisista tulleista. Korotetut tullit hän lopulta jäädytti 90 päiväksi pian sen jälkeen, kun ne tulivat voimaan keskiviikkona 9. huhtikuuta. EU-maille ja Suomelle oli lätkäisty 20 prosentin tullit. 10 prosentin yleistullit sekä esimerkiksi auto- ja terästeollisuudelle aiemmin asetetut tullit jäivät voimaan.
Kiinalle Trump asetti lopulta peräti 125 prosentin tullit, jotka jäävät voimaan.
EU ilmoitti torstaina jäädyttävänsä USA:lle asettamansa vastatullit 90 päiväksi.
Markkinat rauhoittuivat hetkellisesti ja pörsseissä nähtiin torstaina selvä nousupäivä muutaman poikkeuksellisen rajun laskupäivän jälkeen.
– Tietynlainen helpotus on noussut esille. Markkinat, yritykset ja koko globaali kauppa olivat hermostuneessa tilanteessa. Kukaan ei ennustanut alun perin näin kovia vastatulleja. Kiinan ja USA:n tullinokittelu aiheutti paljon tuskaa monissa yrityksissä. Toisaalta tässä on vielä paljon epävarmuustekijöitä esimerkiksi sen suhteen, pystyykö EU tekemään Yhdysvaltojen kanssa diilin, ja mitä riskejä Kiina-USA-kaksintaistelu tuo globaaleihin toimitusketjuihin. Hintojen nousupaine kasvaa päivä päivältä ja laskun maksaa kuluttaja, Sirén arvioi tilannetta.
Hänen viestinsä suomalaisille vientiyrityksille on selkeä:
– Jokaiseen rasahdukseen ei tässä erikoisessa tilanteessa kannata reagoida, vaan pitää pyrkiä selvittämään jollakin tavalla se isompi kuva, hän muistuttaa.
Sirénin mukaan on selvää, että kaikki kaupankäynnin esteet huonontavat yritysten mahdollisuuksia toimia ja yleisellä tasolla tullit aiheuttavat haittaa.
– Tämä vaikuttaa kaikkiin Suomen vientisektoreihin USA:ssa. Epävarmuus vaikeuttaa investointisuunnitelmia ja markkinoille tulon päätöksiä. Yritysten täytyy miettiä esimerkiksi tietynlaisia hinnoittelujärjestelyitä ja sitä, miten tullien tuomaa taakkaa jaetaan joko ulkopuolisen valmistajan tai paikallisen jakelijan kesken niin, ettei hinnoittelu karkaa käsistä.
– Tullit voivat olla joillekin yrityksille jopa hyödyksi; sellaiset yritykset voivat hyötyä, joilla on paikallista tuotantoa USA:ssa, Sirén muistuttaa.
Toinen näkökulma on, missä yrityksen kilpailijat sijaitsevat. EU-maiden ja Kiinan suuret erot tuontitulleissa voivat jopa kääntyä positiiviseksi asiaksi tietyissä tapauksissa.
– Esimerkiksi, jos USA:ssa ei löydy paikallista kyvykkyyttä, jota suomalaisella yrityksellä on tarjota ja kilpailijat ovat kiinalaisia, suuri tulliero voi tuottaa yksittäisissä tapauksissa selvää kilpailuetua, Sirén arvioi.
Hän mainitsee muun muassa satamateknologian ja verkkolaitteet. Esimerkiksi Kalmarin, Konecranesin ja Nokian kaltaiset yritykset voivat hyötyä siitä, että niillä on selkeästi kiinalaisia kilpailijoita pienemmät tuontitullit.
Sirénin mukaan yrityksiltä on tullut joitakin viestejä siitä, että ne ovat päätyneet lykkäämään investointeja Pohjois-Amerikkaan epävarman tilanteen takia.
– Yleistasolla on kuitenkin nähtävissä, että suomalaisyritysten kiinnostus USA:ta kohtaan ei ole pienentynyt. Täällä on edelleen suurimmat markkinat monille yrityksille. Toisaalta on myös yrityksiä, jotka ovat jopa aikaistaneet selvitystyötään siitä, mihin osavaltioon kannattaisi investoida tuotantolaitos.
Hän ei usko, että tullien seurauksena tullaan näkemään valtavaa tuotantolaitosten siirtoa USA:han. Esimerkiksi terveysteknologiayritys Planmeca on aiemmin ilmoittanut julkisuudessa harkitsevansa tuotannon siirtämistä Yhdysvaltoihin.
– Pelkästään tullien takia kovin moni yritys ei siirrä tuotantoaan tänne, ellei tuotannon siirtäminen ole ollut heillä muutenkin suunnitelmissa. Yksittäisiä yrityksiä on kuitenkin tiedossa. Monet yritykset miettivät, miten he luovat mahdollisimman paikallisen imagon täällä, eli ikään kuin ostajien ajatuksissa ovat mahdollisimman paikallinen yritys.
Sirén arvioi, että tullipoukkoilun seurauksena Yhdysvaltojen liiketoimintaympäristön ja ennustettavuuden luottamus on kuitenkin saanut kolauksen.
10 prosentin yleistullit sekä tietyt sektorikohtaiset tullit ovat tällä hetkellä todellisuutta. Repivätkö yritykset tullit katteesta vai loppuasiakkaalta?
– Varmasti riippuu aika paljon yrityksestä ja heidän jakelukanavistaan. Osalla yrityksistä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa se katteestaan. Uskoisin, että yleisin tapa on kombinaatio, jossa koko tuotantoketju ottaa hieman pois omista katteistaan. Toisin sanoen yhdysvaltalainen ostaja maksaa hieman ylimääräistä ja sitten sovitaan jakeluportaan kanssa muutaman prosentin katteiden pudotuksesta. Lisäksi, jos yritys pystyy vaikuttamaan sopimusvalmistajiin, niin sieltä voidaan ottaa juustohöylällä katetta pois, Sirén arvioi.
Yritykset joutuvat luovimaan nyt poikkeuksellisen epävarmuuden keskellä. Kukaan ei toistaiseksi tiedä, mitä 90 päivän tullijäädytysten jälkeen tapahtuu. USA ja EU käyvät neuvotteluita. Lisäksi kymmenet maat ovat ilmaisseet halukkuutensa kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin USA:n kanssa.
– Yrityksillä on tapana onnistua luovimaan uusissa tilanteissa. Nyt on hyvä hetki tarkistaa liiketoimintasuunnitelmat ja varautua myös pahimman skenaarion varaan, eli miten bisnes tulee pyörimään, jos huonoin vaihtoehto realisoituu. Toiveissa on, että USA ja EU pystyvät solmimaan molempien kannalta hyvän diilin, joka edesauttaa myös suomalaisia. Jos asiat menevät hyvin, silloin pitää olla iskukunnossa, Sirén muistuttaa.
