Hallitusohjelman yksi mielenkiintoisimmista kirjauksista liittyy perintöveroon ja sen muutokseen. Hallitusohjelmassa tutkitaan mahdollisuutta luopua kokonaan perintöverotuksesta.
Perintöverotuksesta luopuminen olisi askel kohti pohjoismaista mallia. Naapurimaassamme Ruotsissa perintöverotuksesta on luovuttu jo vuonna 2004 ja näin toimittiin myös Norjassa vuonna 2014. Perinnön verottamisesta ei kuitenkaan luovuttaisi kokonaan vaan perintöveron tilalle tulisi todennäköisesti luovutusvoittovero, joka on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa.
– Verotuksen tarkoitus on aina fiskaalinen. Perintöveron tuotto on kansantaloudellisesti merkittävä. Kaikilla veroilla on ensisijaisena tarkoituksena kerätä rahaa valtion kassaan, mutta verotuksella on myös muita syitä ja perintöveroon liitetään usein vahvasti tulonjakopolitiikka. Tietynlainen tasapäistäminen on varmasti perintöverotuksen tavoitteena, Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtaja Anita Isomaa sanoo.
Lyhyellä tähtäimellä perintöverotus on kansantalouden kannalta varsin kannattava veromuoto. Monesta muusta veromuodosta poiketen perintövero ei taita yleensä suoraan kasvusta, vaan se tuo suoraan tuottoa valtion kassaan.
Mutta toisaalta se estää suomalaisia ja Suomea vaurastumasta. Tästä syystä Anita Isomaa kannattaa selvityksen tekemistä luovutusvoittoverotukseen siirtymisestä.
Perintövero maksettava heti, luovutusvoittoverotus kireämpää
Isomaan mukaan yksi perintöveron suurimmista ongelmista on, että se tulee maksuun saman tien, jolloin se saattaa aiheuttaa likviditeettiongelmia. Hän nostaa esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa peritty asunto sijaitsee muuttotappiokunnassa ja asunnon mahdollinen myyntiaika on pitkä.
– Perintöveron ja luovutusvoittoveron erona on se, että perintövero on maksettava muutaman kuukauden kuluessa perinnöstä riippumatta siitä, voiko perinnöksi saatua omaisuutta myydä. Luovutusvoittovero maksetaan vasta, kun omaisuus on myyty. Maksukyvyn näkökulmasta näillä kahdella on selkeä ero, Isomaa sanoo.
– Jos mietimme perheomisteista yritystä, jota ei ole tarkoituksenakaan myydä vaan tehdä sukupolvenvaihdos, niin luovutusvoittovero on parempi vaihtoehto kuin perintövero. Koska kaikissa tilanteissa sukupolvenvaihtohuojennustakaan ei ole mahdollista saada, niin perintövero lohkaisee jokaisessa polvessa suuren määrän yrityksen rahoista. Se on pois yrityksen kasvusta ja investoinneista.
Tavallisen ihmisen kulmasta tarkasteltuna perintöverossa ja luovutusvoittoverossa on molemmissa omat hyvät puolensa.
– Tavallisen ihmisen elämää luovutusvoittovero voi helpottaa, koska varoja verojen maksuun on paremmin, kun verot tulevat maksuun vasta omaisuuden myynnin jälkeen, Isomaa sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että luovutusvoittoverotus on kireämpää kuin lähisukulaisen perintöverotus. Toisaalta luovutusvoittovero kohdistuu vain siihen omaisuuteen, joka myydään. Pankkitileillä lepääviin varoihin se ei koske.
Hallitus muuttaa perintöveron maksuaikaa pidemmäksi
– Perintöverotuksesta saatavat tulot ovat lähes miljardi euroa. Mutta jos siirrymme luovutusvoittoverotukseen, niin valtio saa myös siitä verokertymää. Valtiovarainministeriö on varmasti kiinnostunut erotuksesta, joka syntyy luottovoittoveron ja perintöveron välillä. Siitä muodostuva summa on realiteetti, jonka pohjalta päätös tehdään, Isomaa sanoo.
–
Perintöverotus ei ole enää suosiossa maailmalla ja perintöverotuksesta on luovuttu paitsi Pohjoismaissa myös monessa EU-maassa. Vaikka huono taloustilanne on herättänyt toisenlaistakin keskustelua:
– Kun koronakriisin myötä valtioiden kassatilanne alkoi näyttää huonolta, niin OECD ehdotti perintöveron ottoa takaisin käyttöön yhtenä keinona tasapainottaa taloutta.
Perintöverotuksen hyvä puoli on, että se tuo verotuloja valtiolle ilman, että se leikkaa suoraan kasvusta.
– Perintöverokeskustelussa kannattaa muistaa se, että nykyinen hallitus antaa perintöverolle kymmenen vuoden maksuajan myös muihin tilanteisiin kuin sukupolvenvaihdoksiin. Se ei vaikuta verotuksen tasoon, mutta se helpottaa valtavasti likviditeettiongelmia. Kymmenen vuoden maksuaika muuttaa tilannetta aika paljon parempaan suuntaan.
