Berliinissä Carnegien Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksen johtaja, venäläinen sinologi Aleksandr Gabujev kirjoittaa Foreign Affairsissa, että julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muutttanut Venäjän yhteiskuntana paljon enemmän kuin maailmalla havaitaan.
– Ei tulitauko, ei edes venäläiseen virkaveljeensä kiintyneen Yhdysvaltain presidentin välittämä, voi peruuttaa sitä määrää, jolla [Vladimir] Putin on tehnyt vastakkainasettelusta länsimaiden kanssa venäläisen elämän kulmakiven. Eikä vihollisuuksien taukoaminen Ukrainassa voi kumota sitä laajuutta, millä hänen maansa on syventänyt yhteyttään Kiinaan.
Gabujev huomauttaa, että sodan tuloksena ”Putinin Venäjästä on tullut yhä sortavampi ja länsivastaisempi”.
– Vuodesta 2022 lähtien Kreml on puhdistuskampanjoillaan tukahduttanut poliittisen toisinajattelun, levittänyt sotaa lietsovaa länsivastaista propagandaa kotimaassaan ja saanut laajat venäläiset yhteiskuntaluokat hyötymään aineellisesti sodasta. Kymmenen miljoonat venäläiset, mukaan lukien korkeammat virkamiehet ja maan rikkaimmat henkilöt, pitävät länttä maan verivihollisena.
Merkittävä osa venäläisistä hyötyy sodasta
Putinin valtakauden alussa yhteiskuntasopimus oli tarjota enemmän vaurautta vaikkakin vähemmän vapautta. Nyt yhteiskuntasopimukseen kuuluu sodasta ja sorrosta vaurastuminen.
– Venäläisen sotilaan keskipalkka on nyt lähempänä 2000 dollaria kuukaudessa, kaksi kertaa yli maan palkkakeskiarvion ja nelinkertaisesti niiden kymmenien alueiden, joista värvättyjä on lähetetty eniten.. Sodan alusta lähtien yli 800 000 venäläistä on kaatunut tai haavoittunut. Hallitus maksaaa jopa 80 000 dollaria kaatuneen perheelle. Kremlin rahoitus on luonut suuren ihmisryhmän, joka hyötyy taloudellisesti ja työurallaan tästä perusteettomasta sodasta.
Vuodesta 2024 lähtien Kreml on alkanut kouluttaa ja sijoittaa rintamaveteraaneja julkisen hallinnon tehtäviin. Ylipäätään byrokratian asema vahvistuu sodan myötä.
– Sota on tarjonnut venäläisille virkamiehille mahdollisuuden parantaa yhteiskunnallista asemaansa. Työskentely miehitysalueilla [Ukrainassa] tarjoaa siviilivirkamiehille ponnahduslaudan, jonka kautta saada ylennyksiä nopeammin.
Lisäksi satojatuhansia venäläisiä työskentelee vastatiedustelussa ja turvallisuuspalveluissa. Poliisit ja turvallisuuspalvelut saavat palkkioita sen perusteella, kuinka monia ”vihollisia” he paljastavat.
– [L]äntisten ja ukrainalaisten agenttien sekä sotaa vastustavien aktivistien ja toimittamien kiinniottaminen tarjoavat keinon edetä urallaan. Kaikki tämä on politisoinut Venäjän virkamiehistösä entisestään. Jopa aiemmin suhteellisen pragmaattisina pidettyjen valtionlaitosten, kuten keskuspankin, länsikoulutetut teknokraatit ovat muuttumassa länsipakotteita vastaaan taisteleviksi sotureiksi.
Vladimir Putinia mielistelemällä Yhdysvallat ei murra Venäjän Kiina-kytköstä
Venäjän käännös kohti Kiinaa on ollut ratkaiseva. Gabujev kuvailee täysimittaista sotaa edeltänyttä Venäjä-Kiina-suhdetta ”epäsymmetriseksi riippuvaisuussuhteeksi, jossa Venäjä suojautui Kiinan etulyöntiasemalta Eurooppaan olevilla kauppa-, finanssi- ja teknologiasiteillään”.
– Vuodesta 2022 lähtien Putin on kuitenkin suostunut yhä suurempaan riippuvuuteen Kiinasta vastineeksi Pekingin tuesta sodalleen. Kreml on onnistunut jatkamaan sotaa kolme vuotta ainoastaan Kiinasta virtaavien oleellisten aseiden osien avulla. Venäjän talous on pysynyt pinnalla, koska Kiina ostaa nyt 30 prosenttia Venäjän viennistä verrattuna 14 prosenttiin vuonna 2021. Tuonnista se vastaa 40 prosenttisesti, kun ennen sotaa osuus oli 24 prosenttia. Peking tarjoaa Moskovalle juaniin perustuvan rahoitusjärjestelmän, jolla tämä voi käydä ulkomaankauppaa.
Gabujevin mukaan kyseessä on uhkapeli, jonka Venäjä on laskenut kannattavan.
– Koska Peking on Washingtonin päävastustaja, kyseessä on Kremlin kannalta strateginen sijoitus Amerikan globaalin johtajuuden katoon. Tästä syystä Venäjä jakaa Kiinalle asekehittelynsä, mitä se varoi ennen vuotta 2022. Se on rohkaissut laboratorioitaan ja yliopistojaan työskentelemään Kiinan kehitys- ja innovointityön hyväksi aloittaen kiinalais-venäläisiä yhteishankkeita luonnontieteissä, soveltavassa matematiikassa, tietotekniikassa ja avaruusalalla. Huawein kaltaisille kiinalaisyhtiöille työskenteleviä venäläisiä alihankkijoita on ilmestynyt kuin sieniä sateella. Venäjä toimittaa Kiinalle ydinaseita varten uraania ja maanteitse halpoja raaka-aineita, kuten öljyä ja kaasua turvaten näin Kiinan raaka-ainesaannin myös merisaarron aikana.
Presidentivaalikampanjansa aikana Donald Trump lupasi ”erottaa Kiinan ja Venäjän toisistaan”. Putinia myötäilemällä tämä ei onnistu, koska Venäjän Kiina-kytkös on myös ideologinen valinta. Vaikka Trump katkoisikin transatlantiset siteet ja lämmittäisi amerikkalaissuhteet Venäjään, ”Putin perustavaa laatua oleva epäluottamus länteen tekee sovinnosta mahdotonta”.
– Hän ei voi olla varma, että Trump onnistuu pakottamaan Euroopan palauttamaan Venäjä-suhteensa., ja hän tietää, että vuonna 2028 uusi Yhdysvaltain hallinto saattaa yksinkertaisesti tehdä U-käännöksen. Harva amerikkalaisyhtiö on valmistautumassa palaamaan Venäjälle. Ja Putin ei ole valmis luopumaan strategisesta suhteestaan Kiinan johtajaan Xi Jinpingiin. Kreml jatkaa kiinalaisen teknologian (ml. digitaalisen sortokoneiston) omaksumista ja ylläpitää riippuvuuttaan Kiinan markkinoista ja rahoitusjärjestelmästä sekä tiivistää turvallisuuskytköstään Pekingiin, vaikka se saisikin sen törmäyskurssille Washingtonin kanssa.
