Venäjä on kesän aikana ottanut käyttöön uusia drooni- ja ohjusmalleja sekä hyödyntänyt niitä laajamittaisemmin, varoittaa Carnegie Endowment for International Peace -järjestön Venäjän asevoimiin erikoistunut asiantuntija Dara Massicot viestipalvelu X:ssä.
Venäjän uudet kyvykkyydet näkyvät Donetskin rintamalla, jossa tilanne on huonontunut viime viikkojen aikana. Massicot arvelee Venäjän tavoittelevan vuodeen loppuun mennessä uutta hyökkäystä kohti vahvasti linnoitettuja Slovianskin, Drushkivkan, and Kramatorskin kaupunkeja
Ukraina on pyrkinyt vastaamaan uhkaan antamalla vastuun alueen puolustuksesta Azovin 1. ja 3. armeijakunnille. Tarkoituksena on tarjota helpotusta taisteluista uupuneille maavoimien, kansalliskaartin ja aluepuolustusjoukkojen sotilaille.
Tilanne Donetskissa on Massicotin mukaan hankala sekä Ukrainalle että Venäjälle.
– Venäjä on tänä kesänä lisännyt Molnian kaltaisten droonien käyttöä, ja molempien osapuolten on yhä vaikeampi liikkua ja huoltaa joukkoja, hän pohtii.
Samaten Ukrainalle hankaluuksia aiheuttavat Geran 4/5 -ohjusdroonit sekä pienikokoiset Banderol-risteilyohjukset.
– [Geranien] suurempi nopeus, painavammat taistelukärjet ja pitkän kantaman ohjauskyky vaikeuttaa torjuntaa, mutta tätäkin työstetään, Massicot selittää.
Venäjän kasvanut Banderol-tuotanto taas asettanee lisäpaineita Ukrainan ilmatorjunnalle.
Ukrainan kannalta negatiivista on myös se, että Venäjällä näyttää olevan käytössään uusi Iskander-M -ballistinen ohjus, jonka kantama on noin 160 kilometriä pidempi aikaisempiin malleihin verrattuna. Toistaiseksi näitä on kuitenkin käytetty vain vähän, sillä niiden tuotanto on vasta alkamassa.
Lisäksi Pohjois-Korea on tiettävästi antanut Venäjälle risteilyohjuksia Kiovaan kohdistettuja iskuja varten.
Positiivisiakin uutisia tosin on. Taistelukentillä ei nimittäin ole nähtävissä suuria määriä uusia venäläisiä panssariajoneuvoja. Panssareita todennäköisesti annetaankin lähinnä Venäjälle sijoitetuille joukoille.
– Heillä ei ole vielä tapaa palauttaa panssareita taistelukentille, vaikka he ovatkin tehneet harjoituksia yksikkötasolla sekä lisänneet elektronisen sodankäynnin välineitä yksittäisiin ajoneuvoihin, hän selittää.
Lisäksi Ukraina aiheuttaa tällä hetkellä Venäjän jalkaväelle suurempia tappioita kuin koskaan aiemmin sodan aikana. Samaan aikaan Ukrainan kyky iskeä Venäjän selustaan kiihtyy.
Massicot arvelee, että taistelut jatkuvat kiivaina lokakuuhun asti. Tällöin ne ovat yleensä hiipuneet lehtipeitteen kadotessa puista.
– Talvella [luvassa on] siirtymä drooneihin ja ohjusiskuihin laajenevalla asearsenaalilla. Ukraina yrittää iskeä eri kohteisiin vähentääkseen ohjuslaukaisuja ja häiritäkseen Venäjän logistiikkaa, Massicot pohtii.
Venäjällä ei tällä hetkellä ole Massicotin mukaan akuuttia tarvetta liikekannallepanoon. Mikäli tällaiseen päätetään ryhtyä, olisi tavoitteena saada riittävästi joukkoja uuteen keväthyökkäykseen.