Presidentti Donald Trumpin Liberation day aloitti talouden hullut päivät. Osakemarkkinat ovat kivunneet vuoroin ylös ja vuoroin alas.
Keskiviikkona Trump lopetti orastavan kauppasodan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä julistamalla tullitauon. Seuraavien 90 päivän ajan korkeammat tullit eivät koske Suomea ja EU:ta. Kiinaa silitetään edelleen rautahanskalla.
Erilaisten talousuutisten määrä on hengästyttävä. Pitkille meneviä ennusteita on hyvin vaikea tehdä. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan on vaikea sanoa, miten Trumpin tullit vaikuttavat Euroopan keskuspankki EKP:n rahapolitiikkaan.
– Paljon esimerkiksi riippuu siitä, mitä seuraavan 90 päivän aikana tapahtuu, löydetäänkö EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvotteluratkaisuja vai toteutuvatko tullit. Tällä hetkellä ei kannata tehdä ennusteita, vain skenaarioita eri tapauksille. Lopulta kaikki on kiinni inflaation ja talouskasvun kehityksestä sekä inflaatio-odotuksista, Kotamäki sanoo Verkkouutisille.
Toistaiseksi on hyvin epäselvää, mitä Yhdysvallat haluaa. Ei ole selvää millaiseen neuvottelutulokseen Yhdysvallat olisi tyytyväinen.
Eurooppa on esimerkiksi ehdottanut kaikkien kaupan esteiden poistamista. EU olisi ollut valmis nollatulleihin. Se taas ei kelvannut Yhdysvalloille. Kotamäki taas ei usko Euroopan olevan valmis luopumaan arvonlisäverosta.
Suomalaista asuntovelallista kiinnostaa se, mihin suuntaan korot liikkuvat, jos tullit tulevat. Viime aikoina jotkut ovat ennakoineet molempien olevan mahdollisia vaihtoehtoja: laskujen tai nousujen.
– Tullit söisivät talouskasvua. Huhtikuun koronlasku on aika lailla selvä jo. Kesäkuulle tilanne hieman hämärtyy, mutta en näe, että pari ylimääräistä laskua olisi kovin paha. Se tosin riippuu siitä, millaisen neuvottelutulokseen mahdollisesti voitaisiin päästä, Kotamäki sanoo.
– Tullien toteutuessa voi olla, että EKP päätyy jopa pariin ylimääräiseen koronlaskuun. Tullit nostavat hintoja ympäri maailman. Se voi jarruttaa EKP:n koronlaskuja.
Suomalaisen asuntovelallisen tilanne helpottuu
Mauri Kotamäki muistuttaa, ettei EKP pysty rahapolitiikan keinoilla vaikuttamaan tullien inflatoriseen vaikutukseen. Tullit aiheuttavat tarjontashokin. Rahapolitiikan keinoilla pystytään vaikuttamaan kysyntään.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto jakaa Kotamäen näkemyksen.
– Tullit lisäävät negatiivisia kasvuriskejä. Kallistuisin tällä hetkellä enemmän kyyhkyleirin puolelle EKP:ssa. Kauppasota ja sen ympärillä vellova epävarmuus ovat haitallisia kasvulle, Kuusisto sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– Inflaationkin suhteen riskit ovat alasuuntaisia. Jos Kiina alkaa dumppaamaan Eurooppaan tuotteita, joita Yhdysvalloissa ei pystytä myymään, niin se luo hintojen suhteen enemmänkin lasku- kuin nousupaineita.
Mahdolliset tullit eivät ole vaikuttaneet Danske Bankin ennusteeseen.
– Meidän näkemyksemme on ollut pitkään se, että odotamme EKP:lta koronlaskua huhtikuussa ja sen jälkeen vielä kesä- ja syyskuun kokouksissa. Näin ollen talletuskorko laskisi 1,5 prosenttiin, Kuusisto sanoo.
– Vielä maaliskuun alussa monet EKP:n jäsenet korostivat puheissaan Euroopan puolustusinvestoinneista yläsuuntaisia kasvu- ja inflaatioriskejä. Nyt riski taantumasta on kohonnut. Tullit tulevat pienentämään Euroopan kasvua.
EKP on tähän asti laskenut ohjauskorkoja tasaisesti 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan. Kuusisto uskoo, että se jatkaa samalla linjalla. Valmius myös suurempiin koronlaskuihin on olemassa, mutta se edellyttäisi talous- ja inflaationäkymien selvää heikentymistä.
Osakemarkkinoilla kyyti on ollut hurjaa. Monen suomalaisen osakesäästäjän salkun arvosta on saattanut sulaa iso potti rahaa viimeksi kuluneen viikon aikana. Suomalaiset kuitenkin myös hyötyvät tilanteesta.
– Suomalainen asuntovelallinen voittaa. Jos EKP laskee ohjauskorkoaan lähelle 1,5 prosenttia, niin se tarkoittaa, että vuoden euriborissakin on vielä laskuvaraa. Se on hyvä uutinen, Kuusisto sanoo.
Kuusisto muistuttaa, että Yhdysvaltain taantuma tarkoittaa koko maailman talouden hidastumista. Se näkyisi Suomessakin työmarkkinoiden epävarmuutena.
– Asuntovelallinen saa helpotusta, mutta sen hinta voi olla elpymisen hidastuminen Suomessa. Se ei ole hyvä uutinen, hän toteaa.
