Asiantuntijat pohtivat eri veronkorotusten vaikutuksia Suomen valtiontalouteen ja velkasuhteen kääntämiseen Talouselämän Markkinaraati-ohjelmassa. Finnwatchin Saara Hietasen mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta tulisi tarkastella uudelleen. Lisäksi hän kiinnittäisi huomiota haittaverotukseen. Hietanen haluaisi kiinnittää huomiota myös varakkaimpien suomalaisten verotukseen, joka on hänen mukaansa kevyellä tasolla.
Myös Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi nostaa esille veronkorotuksen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että vastaavasti listattujen yhtiöiden verotusta tulisi huojentaa, mikä tarkoittaisi etteivät valtion verotulot kertyisi kokonaisuutena nykyistä enempää.
Vähiten Salmi uskoo olevan haittaa kestokulutushyödykkeiden arvonlisäveron nostamisesta.
– Se ei pakottaisi ketään maksamaan lisää veroja, vaan vähentäisi kerskakulutusta, Salmi arvioi.
Kaiken kaikkiaan hän pitää suomalaista verotusta kuitenkin hyvin kireänä jo nyt.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ei usko haittaverojen nostamisella olevan suurta vaikutusta verokertymään. Hän arvioi, että arvonlisäveroa luultavasti nostetaan, mikäli julkista taloutta ei saada muuten tasapainoon.
Arvonlisävero on Suomen tuottoisin vero, Kujanpää muistuttaa. Nykyinen arvonlisävero voitaisiin nostaa 25,5 prosentista 26 prosenttiin tai alempiin arvonlisäverokantoihin tehdään korotuksia, Kujanpää arvioi.
Sekä Salmi että Kujanpää ovat huolissaan suomalaisen pääoman määrästä, joka on heidän mukaansa vähäistä. Mitä enemmän suomalaiset sijoittaisivat varallisuuttaan ja kerryttäisivät pääomaa, sitä enemmän se toisi verotuloja myös valtiolle, he arvioivat.
Suomalaiset eivät Salmen mukaan sijoita varallisuuttaan, koska verotus ohjaa heitä enemmin säästämään rahaa säästötilille, arvioi Salmi. Mikäli säästötileille ohjattu summa sijoitettaisiin, olisi verokertymäkin suurempi, hän pohtii.
LUE MYÖS:
Näin paljon 5000 ja 2500 euron palkoista jää oikeasti käteen
