Ensi viikolla hallitus kokoontuu kehysriiheen, jossa tavoitteena on päättää kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimista, joilla pyritään taittamaan julkisen talouden alijäämää.
Julkisuudessa esillä mahdollisina keinoina on ollut esimerkiksi arvonlisäveron nostaminen tai eläkkeisiin liittyvät säästöt.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen kertoo Taloussanomille pitävänsä sopivien sopeuttamistoimien löytymistä vaikeana kysymyksenä. Hallituksen olisi löydettävä keinoja, jotka eivät aiheuttaisi lisää haittaa jo valmiiksi heikentyneelle taloudelle.
– Ongelma on viheliäinen. Jos palkkatulojen verotusta tai yhtiöverotusta kiristetään, hidastaa se talousteorian mukaan talouskasvua, Ruuskanen sanoo.
– Jos taas leikataan eläkkeitä tai heikennetään pienituloisten sosiaalietuuksia, alentaa se kulutuskysyntää, hän jatkaa.
Ruuskasen mukaan eläkeläisten verotuksen etuna on, ettei se vähennä työnteon kannustimia. Hallitus on maininnut, ettei se aijo jäädyttää eläkeindeksejä, mutta pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan eläkkeisiin on todennäköisesti tehtävä joitakin uudistuksia.
– Koska suunnitellut leikkaukset kohdistuvat pitkälti nuorempiin ikäluokkiin, puolustaisi se eläkeläistenkin osallistumista, Ruuskanen sanoo.
Ruuskanen korostaa sopeuttamisen oikeudenmukaisuutta ja siksi hän pitää arvonlisäveron nostoa yhtenä käypänä sopeuttamisen keinona.
– Arvonlisävero kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin eikä se vääristä työn tarjontaa. Kevennettyjä arvonlisäverokantoja voisi yhtenäistää, Ruuskanen sanoo Talsalle.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju on samoilla linjoilla.
– Arvonlisäveron korotus on laajuutensa takia ilmeisin vaihtoehto. Pienikin korotus tuo selvästi rahaa valtion kassaan. Se kuuluu myös talouskasvua vähemmän haittaaviin toimiin, Kangasharju sanoo.
– Helpoin tapa olisi nostaa kaikkia arvonlisäverokantoja esimerkiksi prosenttiyksiköllä, Kangasharju jatkaa.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo IS:lle: Suomi on vaarassa menettää talouden itsenäisyyden
