Venäjä saattaa tulevaisuudessa kohdistaa Suomeen uudenlaisia propagandan ja disinformaatiovaikuttamisen muotoja, varoittavat asiantuntijat Ilta-Sanomille.
Kuluvana vuonna Nato on lanseerannut uuden kognitiivisen sodankäynnin konseptin. Tarkoituksena on varautua niin hybridioperaatioita kuin propagandaakin vastaan, jolla Venäjä pyrkii vaikuttamaan ajatteluun länsimaissa.
Naton päämajassa Brysselissä työskentelevä itävaltalaistutkija, eversti Matthias Wasingerin mukaan disinformaation levittäminen ei ole uusi asia, mutta sen leviämisen nopeus on. Apuna hyödynnetään etenkin sosiaalista mediaa ja muuta internetiä.
– Se on sotaa, jota eivät käy armeijat vaan muut toimijat, Wasinger tiivistää.
Wasinger muistuttaa Venäjän esimerkiksi onnistuneen levittämään narratiivia, jonka mukaan Venäjälle luvattiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, ettei Nato laajenisi itään. Vaikka todisteita tällaisesta lupauksesta ei ole, on väitettä esitetty tiuhaan myös länsimaissa.
EU:n hybridiosaamiskeskuksen kyberasiantuntija Josef Schröflin mukaan kognitiivisessa sodankäynnissä pyritään vaikuttamaan etenkin vastustajan päätöksentekoprosesseihin. Varoittava esimerkki on tästä on viime kuukausien tilanne Yhdysvaltain kongressin alahuoneessa, jossa jotkut republikaanipoliitikot toistelivat avoimesti Venäjän propagandasta temmattuja väitteitä.
Venäjän propagandassa on viime vuosina levinnyt Suomen suhteen väite, jonka mukaan Suomessa asiat olivat paremmin suuriruhtinaskunnan aikana. Jos tällaista väitettä toistetaan 15 vuotta, on vaikeaa arvioida, millainen vaikutus sillä on.
– Tulette kuulemaan tästä vielä paljon Venäjän suunnalta. Ei kukaan uskonut 15 vuotta sitten sitäkään, että venäläiset alkaisivat pitää ukrainalaisia natseina. Ja nyt kaikki Venäjällä uskovat niin, Schröfl varoittaa.
Suomen tapauksessa Venäjä saattaisi myös esimerkiksi levittää toivottomuutta luomalla mielikuvaa, etteivät isot Nato-maat auttaisi Suomea tai muita pieniä maita sotatilanteessa.
Hollannin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, eversti Peter Pijpers arvioi, että Suomi on Nato-jäsenyyden myötä turvassa sotilaallisesti. Sen sijaan riski altistua uudenlaiselle Nato-vastaiselle propagandalle on kasvanut.
Venäjä voi esimerkiksi pyrkiä kylvämään riitaa EU:n ja Naton sisälle. Huomiota ei tarvitse kiinnittää kaikkiin maihin, vaan yksi tai kaksi riittää.
– Kyseeseen voi tulla esimerkiksi ihmisten häirintä ja poliittisten ääriliikkeiden tukeminen, Pijpers toteaa.
Äärilaitojen tukemisen lisäksi Venäjä hyötyisi myös apatian levittämisestä ja siitä, etteivät ihmiset ajattele heidän äänellään olevan merkitystä. Wasinger varoittaakin, että Venäjän pyrkimykset rapauttaa länsimaiden uskoa demokratiaan on otettava vakavasti.
– Voidaan ajatella, että ei se ole niin vakavaa, koska kukaan ei kuole. Mutta se on paljon pahempaa kuin jonkun tappaminen. En ole sodanlietsoja, mutta totean, että kyseessä on sotatoimi meitä vastaan, Wasinger linjaa.
Suomen etuna ovat kuitenkin laadukas koulutusjärjestelmä ja kansalaisten hyvät taidot vastustaa disinformaatiota. Venäjän muodostama uhka myös tiedostetaan hyvin.
– Siihen on syy, miksi EU:n hybridiosaamiskeskus on Helsingissä, Wasinger muistuttaa.
