Hulppea Airiston Helmi -kohde on ollut venäläisen Pavel Melnikovin omistuksessa. Kuva on syksyltä 2018, kun Nauvossa sijainneeseen kohteeseen oli vastikään tehty suuri poliisioperaatio. / JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Asiantuntijat: Venäläisten kiinteistökauppojen kieltäminen ajaa ne piiloon

Valmisteilla oleva kiinteistökauppojen kielto voi jäädä tehottomaksi, ja sen valvonnasta voi tulla äärimmäisen vaikeaa.
Picture of Laura Halminen
Laura Halminen
Laura Halminen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lukuisat asiantuntijat huolissaan, että valmisteilla oleva laki, joka rajoittaa hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten kiinteistöhankintoja Suomessa aiheuttaa sen, että hankinnat siirtyvät bulvaanien eli varjo-ostajien käsiin. Asia käy ilmi lainvalmistelussa pyydetyistä ja annetuista julkisista lausunnoista.

Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, ettei mietinnön ehdotusten käyttöönotto lopettaisi kokonaan myöskään laitonta hyökkäyssotaa käyvän valtion kansalaisten tai muiden toimijoiden kiinteistöhankintoja Suomessa, joten olisi hyvin todennäköistä, että valvonta vaikeutuisi bulvaanien käytön ja erilaisten muiden rahoitukseen, todelliseen omistukseen ja kiinteistön käyttötarkoitukseen liittyvien peittelytoimenpiteiden lisääntymisen vuoksi.

Poliisihallitus korostaa, että uuden lain vaikutukset saattavat näkyä vasta vuosien päästä, jos kiellon piirissä olevan valtion kansalaisten maahantuloon liittyviä rajoituksia poistetaan. Poliisihallitus huomauttaa, että laki määrää poliisin osalta toistaiseksi vasta keskusrikospoliisin velvollisuudesta luovuttaa puolustusministeriölle tietoja rahapesurekisteristä. Myös muita rekistereitä voisi poliisihallituksen mielestä harkita, mutta uusi sääntely saattaa myös lisätä poliisin työmäärää tietojen luovuttamisessa sekä myös rikostorjunnassa. Poliisihallitus katsoo, että tämä työmäärän lisääntyminen ja sen vaatima resurssitarve tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan uuden lain vaikutuksia.

Bulvaanitoiminnan lisäksi poliisihallitus alleviivaa, että ostaminen ja omistaminen ei ole suinkaan ainoa muoto käyttää kiinteistöä laittomiin tarkoituksiin. Se sujuu myös vuokratussa kiinteistössä. Vaikeudet puuttua vuokraamiseen nousevat esiin useiden muidenkin lausunnonantajien huomioissa.

Eduskunnan on tarkoitus ryhtyä käsittelemään lakia joulukuun alkupuolella, mutta muitakin ratkaisemattomia ongelmia nousi esiin. Tässä niistä joitakin.

Oikeusministeriö: Perustuslaki edellyttää valvontaa

Oikeusministeriö huomauttaa lausunnossaan myös, että lakiehdotuksessa rajataan myös sellaisia kauppoja, joissa osaomistus on hyökkäyssotaa käyvän maan toimijoiden tai siellä kotipaikkaansa pitävien hallussa. Tällaisen rajauksen valvominen voi kasvattaa turvallisuusviranomaisen työtaakkaa huomattavasti.

– Kiellon noudattamisen tehokas valvonta edellyttäisi ilmeisesti sitä, että lähtökohtaisesti kaikki yhteisöille tapahtuvat kiinteistön luovutukset tulisivat valvonnan piiriin, lausunnossa pohditaan.

Valvonnan järjestäminen ja sen määritteleminen on oikeusministeriön näkökulmasta erityisen tärkeää siksi, että kiellolla sekä käytetään merkittävää julkista valtaa että rajoitetaan perusoikeutta eli perustuslain suomaa omaisuuden suojaa. Lakiehdotuksesta ja sen perusteluista asia ei valvonnan järjestäminen kuitenkaan tule selkeästi ilmi.

Perustuslakivaliokunta on useasti aiemmin todennut, että perusoikeusrajoitus ei voi olla oikeasuhtainen ja välttämätön, ellei se ole tehokas sen perusteena olevan hyväksyttävän tavoitteen toteuttamiseksi. Edellä mainitun johdosta oikeusministeriö toteaa, että mietinnössä esitetyt perustelut ja arviointi sääntelyn tehokkuudesta eivät ole vielä riittävän kattavat ehdotetun sääntelyn valtiosääntöisten edellytysten täyttymisen perusteelliseksi arvioimiseksi. Siksi niitä tulisi vielä täydentää jatkovalmistelussa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Tämän Ruokolahdella sijaitsevan kiinteistön myymisen venäläiselle ostajalle puolustusministeriö kielsi lokakuussa 2023. / LAURI HEINO / LEHTIKUVA
Oikeusasiamies: Välttämättömyys vakavasti kyseenalainen

Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan Rajoitus vaikuttaisi näin ollen noin 20 000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen siten, että heillä ei olisi mahdollisuutta hankkia Suomesta kiinteistöä. Oikeusasiamies pohtii, millä perusteluilla uusi täyskieltoon tähtäävä laki on tarkoituksenmukaisempi kuin aiempi, nyt käytössä oleva luvanvarainen menettely, joka arvioi luvanvaraiset hankinnat tapauskohtaisesti.

– Uhat voivat konkretisoitua vasta jopa vuosikymmenien kuluttua, mutta niille ihmisille, joita hankintakielto koskettaa, on perusoikeuksiin puuttuminen rajoituksena todellinen ja konkreettinen.

Myös eduskunnan oikeusasiamies kiinnittää huomiota bulvaanikauppoihin, jotka entisestään vähentävät omistusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä.  Bulvaanien lisäksi kauppojen läpinäkyvyyden voidaan arvioida vähentyvän ja omistusjärjestelyjen monimutkaistuvan, mikä vaikeuttaa kiinteistönhankintojen valvontaa ja lisää resurssitarvetta kiinteistön kauppoihin kohdistuvalle valvontatyölle puolustusministeriössä ja lausuvissa viranomaisissa.

– Jos ja kun näin on, ehdotus voi pahimmillaan vaikeuttaa kansallista turvallisuutta aidosti uhkaavien kiinteistöhankintojen havaitsemista lupavalvonnassa. Mielestäni tämä asettaa ehdotuksen välttämättömyyden vakavasti kyseenalaiseksi, oikeusasiamiehen kanslia lausuu. Lausunnon ovat allekirjoittaneet oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ja esittelijäneuvos Kristian Holman.

Mihin taloudelliset vaikutukset kohdistuvat?

Kuntaliitto huomauttaa lausunnossaan, että suurin ostajaryhmä johon uusi laki Suomessa kohdistuisi, ovat venäläiset. Heidän omistamansa kiinteistöt sijaitsevat alueilla, joihin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama toiminta kuten rajan sulkeminen ovat jo heijastuneet. Siksi paikalliset vaikutukset ovat oleellisesti kansallisia vaikutuksia merkittävämpiä.

Kuntaliitto huomauttaa myös, ettei mietinnössä ole huomioitu tilannetta, jossa kaupat jäävät tekemättä ja kiinteistö jää myymättä pitkäksi aikaa. Liiton mukaan on mahdollista, että kiinteistöt jäävät myymättä, tyhjilleen ja ränsistyvät. Koska uusi laki todennäköisesti vähentäisi myös jo laissa olevan turvallisuusperusteisen etuosto-oikeuden käyttöä, jäisivät kiinteistöt yhä useammin kuntien harteille. Näin niistä aiheutuisi kunnille korjaus- ja purkukuluja, ja Kuntaliiton mielestä olisi syytä tarkastella valtion vastuun muodostumista.

Myös oikeuskanslerinvirasto huomauttaa lausunnossaan, että varsinkin alueellisten taloudellisten vaikutusten arviota tulisi täsmentää ja tarkentaa.

– Olisi tarpeen selventää muun muassa sitä, mille maantieteellisille alueille, mihin ihmisryhmiin ja minkälaisten kiinteistöjen ostajiin ja myyjiin perusoikeusrajoitukset pääasiallisesti kohdistuisivat, lausunnossa todetaan.

Ränsistynyt kaviaaritehdas Ilomantsissa syyskuussa 2024. Ministeriö esti kiinteistön myynnin tammikuussa, kun ostajana oli venäläisen ex-poliitikon omistama yritys. / JARNO ARTIKA / LEHTIKUVA

 

 

 

 

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)