Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tulisi tehdä muutoksia, arvioi Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Ylellä. Hänen mukaansa on suomalainen rangaistusjärjestelmä mahdollistaa henkirikosten jatkamisen.
Ylen mukaan Suomessa on ollut viime vuosikymmeninä 15 sarjamurhaajaa. He ovat syyllistyneet vähintään kolmeen henkirikokseen ja suurin osa heistä on vapautunut jo vankilasta. Hyttinen pitää tätä huolestuttavana.
– Yhteiskunnalla täytyy olla keinoja suojautua. Meillä on oikeus odottaa, ettei meitä listitä täällä, kommentoi Hyttinen Ylelle.
Suomessa elinkautinen vankeus kestää keskimäärin 14–15 vuotta. Nuorena tuomittu sarjamurhaaja ehtii tappamaan uudelleen vapauduttuaan ja silti vapautua vielä alle 60-vuotiaana, sanoo oikeuspsykiatri Alo Jüriloo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että murhasta tuomittujen kohdalla uusintariski on melko matala eikä suurin osa syyllisty henkirikokseen enää vapautumisensa jälkeen. Pitkä vankeustuomio tasaa ihmisen impulsiivisia ominaisuuksia, hän perustelee.
Jüriloon mielestä vankeusrangaistukseen tarvittaisiin enemmän tapauskohtaista harkintaa. Elinkautisesta vankeudesta vapautumisen ehtoja voisi kiristää, jolloin vapautumista ei voisi hakea automaattisesti 12 vuoden jälkeen, vaan joissain tapauksissa vasta esimerkiksi 20 vuoden vankeuden jälkeen.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi niin sanottua varmuusvankeutta, joka tarkoittaa vankeuden jatkamista vaarallisuusarvion pohjalta, vaikka henkilö olisi jo suorittanut tuomionsa. Varmuusvankeus on käytössä esimerkiksi Norjassa.
Hyttinen pitää tätä kuitenkin ongelmallisena. Hänen mukaansa vaarallisuusarviot ovat epävarmoja, eikä niiden perusteella voida luotettavasti ennustaa, kuka syyllistyy uudelleen murhaan.
– Tässähän ihminen pidettäisiin tuomion jälkeen vankilassa siksi, että hän saattaisi tulevaisuudessa syyllistyä rikokseen, hän sanoo.
