Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoitti aiemmin tällä viikolla yhteisöalusta X:ssä, että asuntoaloitukset ovat kyllä hidastuneet, mutta eivät romahtaneet.
– Kesäkuussa aloitettiin 2500 asunnon rakentaminen. Ollaan tultu reilusti alas vuoden 2021 tasosta. Mutta ollaan yli vuosien 2015 ja 2016 tasojen, vertaili tilastograafin jakanut Corin.
Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo Verkkouutisille, että todellisen tilanteen kertovat asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat.
– Siellä on tultu jo finanssikriisiä matalammalle tasolle.
Vihmon graafissa luvat ovat romahtaneet selvästi jyrkemmin kuin aloitukset.
Vihmon mukaan Tilastokeskus saa asuntorakentamisen aloitustiedot eri puolilta Suomea aina hieman jäljessä ja kun teknisesti estimoidaan aloitusmääriä, luvut eivät välttämättä kerro koko totuutta.
– Nyt ollaan niin nopeassa luisussa, että matemaattiset mallit eivät pysy perässä.
Vihmon mukaan, kun tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla on arvion mukaan aloitettu 14000 asunnon rakentaminen, on todellinen luku lähempänä 10 000:a.
– Jos nyt alkuvuonna on aloitettu 10000 asunnon rakentaminen, niin aloitetaanko loppuvuonna toiset 10000? No ei aloiteta, Vihmo vastaa omaan kysymykseensä.
Hän lisää, että kun maan suurimpiin asuntorakentajiin kuuluva YIT ilmoitti, ettei aloita kevätkuukausina yhtään asuntoa, niin sama pätee pieneen rakennusyritykseen maakunnassa.
Loppuvuonna tilanne heikkenee entisestään.
– Kyllä minä sanon, että aloitukset jäävät tänä vuonna reilusti alle 20000:n. Ja jos [Tilastokeskuksen] estimaatti olisikin nyt niin nerokas, että olen väärässä, niin hyvä, Vihmo kiteyttää.
Koska 2008-09 finanssikriisin alho on jo ohitettu rakennusluvissa ja yritysten luottamuksessa, seuraava ”pysäkki” on Vihmon mukaan 1990-luvun lamassa.
– Toki talouden tilanne on nyt erilainen, kun silloin oli pankkeja kaatumassa. Mutta rakennusalalla tilanne on katastrofaalinen, Vihmo sanoo.
– Pudotukset ovat kaksinumeroisia lukuja ja ensi vuonna lasku jatkuu. Konkursseja tapahtuu.
Hallitus lupasi budjettiriihen yhteydessä auttaa rakennusalaa muun muassa siten, että valtion tukemien ara-asuntojen aloituksia voisi olla ensi vuonna 50 prosenttia enemmän kuin 2022.
– Sillä saa miinusta pienemmäksi. Taso, jolta lähdetään ei kuitenkaan ole kovin kunnianhimoinen, koska vuonna 2022 ara-aloitukset putosivat edellisestä vuodesta 37 prosenttia, Vihmo huomauttaa.
– Tämä nyt on varmaan klassikko edunvalvojan edustajalta, mutta sanon, että hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Ei niillä kesää tee, hän toteaa.
– Etenkin korjausrakentamisen paketin uupuminen on meidän mielestämme tylsä juttu.
Rakennusteollisuus on esittänyt taloyhtiöiden korjausrakentamisen tukemista. Jos taas asuntoaloituksia haluttaisiin vauhdittaa kunnolla, pitäisi RT:n mukaan ottaa käyttöön finanssikriisin ajoilta tuttu välimalli, jolla tuettuihin vuokra-asuntoihin liittyviä rajoituksia väliaikaisesti lievennettiin.
Vihmo toivoo, että hallitus seuraisi alan suhdannetta tarkkaan ja harkitsisi toimenpiteitä tarvittaessa vielä uudestaan.
– Kun Ruotsissa hallitus lupasi, että rakennusalaa ei päästetä kaatumaan, se rauhoitti tilannetta meillä asti.
Vihmon mukaan vapaassa markkinataloudessa ei tietenkään yhdelle alalle voi kaataa rahaa noin vain.
– Mutta eivät asuntomarkkinat ole täysin vapaat missään maassa. Siihen vaikuttavat rahamarkkinat, finanssipolitiikka ja sääntely, joka meillä on erittäin tiukkaa, kuittaa Vihmo.
– Miksi tämän sitten pitäisi kiinnostaa valtiota? Koska kun kiinteistösektori on juntturassa, se heijastuu luottamuksen ja kaiken muun kautta muualle.
#Rakennusala'n ahdingosta.
Kesäkuussa aloitettiin 2 500 #kerrostalo'asunnon rakentaminen. Ollaan tultu reilusti alas vuoden 2021 tasosta.
Mutta ollaan yli vuosien 2015 ja 2016 tasojen. Eli hidastumista on paljon, mutta ei romahdusta. pic.twitter.com/WhSSUlxe5a
— Lasse Corin (@lassecorin) September 19, 2023