Verrattuna viime vuoteen hinnat nousivat pk-seudulla 0,1 prosenttia, kun koko maassa hinnat kohosivat 0,4 prosentilla.
Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan asuntokaupan piristyminen jatkui silmiinpistävänä, kun lokakuun kauppamäärät ylittivät välittäjätiedoissa paitsi viime vuoden myös vuoden 2022 lokakuun tason ja hintojen vuosimuutos kääntyi plussalle ensi kertaa sitten syksyn 2022.
– Vaikka uudiskohteita on rutkasti tarjolla, on aiemmin uudiskohteisiin uskaltautuneista ostajista tullut turvallisuushakuisia, mikä näkyy nyt vanhojen osakeasuntojen kaupan kasvuna. Piristymisestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen kauppa käy yhä noin 14 prosenttia hitaammin kuin vastaavaan aikaan elo–lokakuussa 2015–2019, Keskinen toteaa.
Tilastokeskus kertoi myös kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen asuntokauppojen kasvaneen noin 27 prosentilla vuoden takaisesta.
Keskisen mukaan asuntokaupan vuosikasvu tyssää loppuvuonna hetkeksi, kun viime vuoden vertailukuukaudet olivat vahvoja ensiasunnon ostajien kauppakuukausia ennen vuoden alusta voimaan tullutta varainsiirtoveromuutosta.
– Näyttäisi siltä, että kuluvan vuoden 2024 alusta lukien hinnat jäävät tämän vuoden lopussa likimain samalle tasolle tai nousevat jo maltillisesti. Korkojen lasku ja yleinen ostovoiman paraneminen tukevat jatkossa hintoja eniten alueilla, joilla hinnat ovat laskeneet eniten kesän 2022 hintahuipuilta, hän sanoo.
Keskinen arvioi, että asuntomarkkinoiden suurimmat riskit liittyvät tällä hetkellä työmarkkinoihin, ja myös euroalueen talouskehitykseen.
– Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat kohonneet vain varovaisesti, ja kuluttajat näkevät Suomen tilanteen talousennusteita toivottomammaksi. Asuntokauppa toteutuu tavanomaisesti vasta, kun koko kaupan ketju niin ostettavan kuin myytävänkin kohteen osalta loksahtaa auki. Epäröivien kuluttajien joukko jarruttaa kasvuvauhtia vielä ainakin loppuvuoden ajan. Uusien myynti-ilmoitusten määrän kasvu kielii kuitenkin jo kasvaneesta muuttohalusta, Keskinen toteaa.