Asuntomarkkinoilla haetaan nyt hyvää laatua kohtuuhinnalla. Tänä vuonna asuntojen hintojen odotetaan nousevan 1,5 prosenttia, selviää Nordean asuntomarkkinakatsauksesta.
Kun vielä vuosi sitten tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat yli 30 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa matalammalla, oltiin nyt tammikuussa enää noin kymmenen prosenttia normaalitasojen takana. Oulussa ja Rovaniemellä asuntokauppaa käydään jo normaaliin tahtiin.
Merkittävin asuntokaupan jouduttaja on ollut korkojen lasku, ja lyhyiden euribor-korkojen odotetaan asettuvan kevään aikana reiluun kahteen prosenttiin.
Asuntokaupan piristyttyä kaupaksi käyvät tällä hetkellä erityisesti hyväkuntoiset, uudemmat ja alueiden parhailla paikoilla sijaitsevat asunnot.
– Asuntomarkkinoilla haetaan nyt hyvää laatua kohtuuhinnalla. Tällainen ilmiö on tyypillinen tilanteessa, jossa markkinatilanne ei ole vielä täysin normaali. Nyt voikin olla erinomainen tilanne hyödyntää ostopaikkoja – ja löytää asuntohelmiä hyvällä hinnalla, kertoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Asuntojen hintoihin odotetaan 1,5 prosentin nousua
Kauppamäärien piristymisestä huolimatta asuntojen myyntiajat ovat kuitenkin pysyneet pitkinä, keskimäärin yli sadassa päivässä.
Kotitaloudet ovat lykänneet isoja ostopäätöksiä epävarmuuden takia, jota ovat ylläpitäneet heikon työllisyystilanteen lisäksi negatiiviset uutiset niin Suomen kuin Euroopan taloudesta, Ukrainan sota sekä viimeisimpinä Yhdysvaltain tempoileva politiikka.
Kostiainen näkee kuitenkin monia tekijöitä, joiden avulla asuntokauppa toipuu tänäkin vuonna. Näitä ovat korkojen laskun lisäksi muun muassa Suomen talouden toipuminen ja kuluttajan ostovoiman paraneminen.
– Asuntokaupan toipuminen jatkuu ja odotamme asuntohintojen nousevan tänä vuonna koko maan tasolla 1,5 prosenttia. Vuonna 2026 hintojen odotetaan nousevan 2,5 prosenttia, kun kolmatta vuotta jatkuva vähäinen rakentaminen alkaa näkyä asuntotarjonnan supistumisena, Kostiainen sanoo.
Opiskelijat siirtyvät yksiöistä yhteisasumiseen
Vuokra-asuntojen ylitarjonta on edelleen runsasta, vaikka rakentaminen on ollut vähäistä ja väestönkasvu suurimmissa kaupungeissa erittäin voimakkaasta. Vähäistä asuntokysyntää selittää osittain alle 29-vuotiaiden asuntokuntien määrän väheneminen kasvukeskuksissa.
– Nuorten yksinasuminen yleistyi, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2016. Tämän vuoden elokuusta lähtien opiskelijat siirtyvät opiskelijoiden asumistuen piiriin, mikä on selvästi yleistä asumistukea pienempi, Kostiainen sanoo.
– Jo viime vuonna nuorten asuntokuntien määrä supistui eli käytännössä kimppa-asuminen lisääntyi tai nuoret asuivat kotona aiempaa pidempään, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tänä vuonna. Isoille asunnoille tulee olemaan enemmän kysyntää kuin pienille, hän huomauttaa.
