Kerrostaloja Oulussa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Asuntolainakatto pysyy ennallaan – Ekonomisti: Tukee markkinoiden piristymistä

Epävarmuus varjostaa yhä talouden näkymiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pankkeja ja rahoituslaitoksia edustava Finanssiala (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan.

Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Viime vuosina Suomen makrovakauspolitiikka on kiristynyt useaan kertaan. Fivan päätöksillä pankkien lisäpääomavaatimuksia on nostettu ja asuntoluotonhakijoille on asetettu enimmäisvelanhoitorasitetta koskeva suositus.

Talouden taantumasta huolimatta viime vuoden jälkipuolella Suomen asuntomarkkinoilla nähtiin merkkejä piristymisestä ja kehitys näyttää jatkuneen alkuvuonna 2025. Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet, ja asuntohintojen lasku näyttäisi päättyneen.

– Finanssialan maaliskuun alussa julkaiseman pankkibarometrin mukaan pankkien odotukset sekä kotitalouksien että yritysten lainanottohalukkuudesta ovat nousussa. Toteutuessaan tämä olisi hyvä uutinen talouskasvun kannalta. Makrovakauspolitiikan pitäminen ennallaan osaltaan tukee talouden ja asuntomarkkinoiden orastavaa piristymistä, sanoo FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Vaikka eräät talouden kehitystä kuvaavat indikaattorit ja tuoreet talousennusteet viittaavat kasvun elpymiseen tämän vuoden mittaan, muun muassa geopolitiikkaa koskeva suuri epävarmuus varjostaa yhä talouden näkymiä. Näissä oloissa on tärkeää, että maamme pankkisektorin vakavaraisuus on vahva ja kannattavuus erittäin hyvä.

– Ongelmaluotot ja luottotappiot ovat Suomessa Euroopan matalimpien joukossa. EKP:n rahapolitiikka on edelleen Suomen talouden tarpeisiin nähden tiukanpuoleista, ja samaan aikaan finanssipolitiikassa on tehty merkittäviä säästöpäätöksiä. Näissä oloissa on perusteltua, ettei makrovakauspolitiikalla lisätä talouspolitiikan kireyttä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS