Asuntolainahakemusten lukumäärä on kasvanut heinä-syyskuun aikana 27 prosenttia verrattuna vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen, tiedottaa pankkikonserni Nordea.
– Asiakkaat ovat jo aiemmin aktivoituneet hakemaan lainatarjouksia Euroopan keskuspankin koronlaskujen ja markkinakorkojen laskun myötä, ja EKP:n uusin korkolasku tukee tätä kehitystä. Nostetuissa asuntolainoissa hakemusten määrä näkyy tyypillisesti kahden, kolmen kuukauden viiveellä, kertoo Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala tiedotteessa.
Liikkeellä ovat olleet erityisesti asunnonvaihtajat ja ensiasunnon ostajat. Asunnonvaihtajien tekemien hakemusten määrä on kasvanut heinä-syyskuun aikana 34 prosenttia edelliseen kolmeen kuukauteen verrattuna. Samaan aikaan ensiasunnon ostajien lainahakemusten määrässä on ollut kasvua 29 prosenttia.
– Kasvua on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta hieman muita enemmän ovat erottuneet 19−39-vuotiaat asiakkaat. Loppuvuoden piikin jälkeen ensiasunnon ostajat eivät olleet aktiivisesti liikenteessä, mutta nyt heidän kiinnostuksensa oman kodin ostamiseen on selvästi piristynyt.
Nordean tuoreen kyselytutkimuksen mukaan omistusasunnossa asuu 63 prosenttia suomalaisista, ja osuus on pysynyt tasaisena vuodesta toiseen. Eniten omistusasunnossa asuvia on Etelä-Suomessa ja yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
Enemmistölle (53 prosenttia) suomalaisista omistusasuminen on vakautta tarjoava asumismuoto sekä hyvä ja tavoiteltava tapa vaurastua. Asumismuodon vakauden merkitys korostuu erityisesti yli 35-vuotiailla.
– Suomalaisten arvostus omistusasumista kohtaan on säilynyt korkealla tasolla ja nykyisin korostuu erityisesti sen tuoma tietynlainen turvallisuuden tunne. Siihen liittyy paitsi taloudellista vakautta, myös tunne omasta tilasta ja sen hallinnasta, joka on usein tärkeä asia suomalaisille, Pajala sanoo.
Kyselytutkimuksesta selvisi myös, että 22 prosenttia suomalaisista kokee korkotilanteen esteeksi asunnon ostamiselle tai sen vaihtamiselle. Näin ajattelevien osuus on pysynyt samana verrattuna edelliseen, helmikuussa tehtyyn tutkimukseen. Pajalan mielestä on huomionarvoista, että korkotilanteella on edelleen yhtä suuri merkitys kuin reilut puoli vuotta sitten.
