Suomalaisilta asuntomarkkinoilta on kantautumassa positiivisia uutisia tai ainakin merkkejä paremmasta. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskisen mukaan asuntomarkkinoiden viriäminen kulkee odotettua polkua. Hänen mukaansa oli odotettavaa, että asuntokaupan vilkastuminen tapahtuu ensin vanhojen asuntojen kohdalla.
Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa kolme prosenttia viime vuodesta. Isompien asuntojen kohdalla hintojen lasku on ollut maltillisempaa, ja siellä lasku on ollut vain 0,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat vieläkin moukaroinnin kohteena. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 3,6 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella laskua oli vain prosentin.
Uusien asuntojen kohdalla vastaavaa viriämistä ei ole vielä nähtävissä. Uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 2,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.
– Ennustin aiemmin, että vanhojen asuntojen myynti lähtisi käyntiin ensiksi. Ilmiöön liittyy myös ostotoiveiden muutos. Lisääntynyt etätyö on luonut tarvetta isommille neliölle ja lapsiperheet kaipaavat enemmän tilaa. Vanhat asunnot ovat keskimäärin suurempia kuin uudet asunnot, Keskinen sanoo.
– Kysyntä on kallistunut vanhempiin asuntoihin. Keskimääräinen asuntokunta Suomessa asuu noin 80 neliössä. Uudet asunnot ovat noin 60 neliöisiä.
Tällä viikolla julkaistu Tilastokeskuksen osavuosikatsaus puhuu samaa kieltä. Kiinteistövälittäjien kautta vanhoja osakeasuntoja myytiin 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Asuntomarkkinoiden piristyminen ei näy asuntojen hinnoissa, sillä myytyjen asuntojen hinnat ovat edelleen hienoisessa laskussa.
– Korot ovat heiluneet. Asuntolainojen korot ovat korkeammalla kuin pari, kolme vuotta sitten. Tyypillisesti uudet asunnot ovat myös kalliimpia kuin vanhat asunnot. Kun rakennusyhtiöllä on paljon myymättömiä asuntoja, kuluttajat näkevät riskinä, että rakennuttaja menisi konkurssin, ja isot kustannukset kaatuisivat kuluttajan päälle, Juho Keskinen sanoo.
– Kolmas syy korkeiden korkojen ja riskien lisäksi on se, että uudet asunnot ovat kalliimpia. Kuluttajien takaraivossa on vieläkin inflaation nousu, joka koettiin pari vuotta sitten.
Yksi syy uusien asuntojen myynnin sakkaamiselle on se, että rakennusyhtiöt eivät ole laskeneet uusien asuntojen hintoja samassa suhteessa kuin vanhoja asuntoja myyvät yksityiset tahot.
– Uudet asunnot ovat niin sanotusti ylikalliita. Rakennusyhtiöt eivät halua lähteä laskemaan uudiskohteiden hintoja, koska se on signaali kaikille ostajille, että uudiskohteiden hintoja ruvetaan laskemaan. Sen sijaan rakennusyhtiöt ovat käyttäneet erilaisia kampanjoita vauhdittaakseen asuntojen myyntiä, Keskinen sanoo.
Asiantuntija ennustaa uusien asuntojen kaupan vilkastuvan pikkuhiljaa ensi vuoden puolella, mutta vasta uudisrakentaminen ja rakentaminen toimialana piristyy vasta kahden vuoden päästä. Tällä hetkellä uusista asunnoista on ylitarjontaa, mutta tilanne on ohi menevä.
– Jossain kohti tarjolla on myös niukkuutta asuntojen tarjonnassa. Huippuvuosista 47 000 uuden kohteen aloituksesta on tultu melkein 20 000 aloitukseen. Kun korot laskevat ja väestö kasvaa kaupungeissa, niin kysyntä kasvaa, mutta tarjonta laskee. Silloin kaikista pienimmissäkin asunnoissa on hinnan nousupainetta, Keskinen sanoo.
