Suomalaisista asuntovelallisista 83 prosenttia kertoo säästävänsä asuntolainan lyhentämisen ohella, selviää Nordean helmikuun lopussa teettämästä kyselytutkimuksesta. Säästämisen suosio on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä, sillä syksyn 2023 vastaavassa kyselyssä asuntovelallisista 75 prosenttia kertoi säästävänsä.
Vastaajista 52 prosenttia kertoo säästävänsä säännöllisesti ja 31 prosenttia toisinaan. Sekä säännöllisesti että toisinaan säästävien osuudet ovat kasvaneet edellisen puolen vuoden aikana.
Myös lapsiperhetaloudet pitävät kiinni säästämisestä. 84 prosenttia (2023 syksyllä 77 prosenttia) lapsiperhetalouksista kertoi säästävänsä asuntolainan lyhentämisen ohella. Säännöllisesti säästäviä on 54 prosenttia (48 prosenttia) ja toisinaan säästäviä 30 prosenttia (29 prosentttia).
Suomalaisten asuntovelallisten kohdalla rahastosäästämisen suosio on noussut ja tilille säästämisen laskenut. 57 prosenttia kertoo nyt säästävänsä rahastoihin, kun syksyllä 2023 rahastosäästäjiä oli 53 prosenttia vastaajista. Asuntovelallisista 50 prosenttia kertoo säästävänsä säästötilille. Puoli vuotta sitten tilisäästäjiä oli 55 prosenttia vastaajista.
– Olemme pankissa huomanneet, että kuukausisäästäjien määrä kasvaa edelleen tasaisesti ja esimerkiksi kuukausisäästösopimus rahastoon on suosittu vaihtoehto. Asuntolainan takaisinmaksuaika on usein pitkä, parikymmentä vuotta, ja siinä ajassa rahastosäätämisen tuottopotentiaali on paljon parempi kuin säästötilin. Säästötileissä useimmat arvostavat puolestaan joustavuutta eli mahdollisuutta saada rahat tarvittaessa käyttöön, sanoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta tiedotteessa.
Osakkeisiin kertoo säästävänsä 30 prosenttia (29 prosenttia) vastaajista. Sijoitusasuntoon säästäviä on suomalaisista yhdeksän prosenttia, ja asuntoihin ja muuhun kiinteään omaisuuteen säästäminen on trendinä laskeva.
Suomalaisten useimmin säästetty summa asuntolainan lyhentämisen ohella on 100−149 euroa kuukaudessa, kun pelkästään lapsiperheitä tarkastellessa tyypillinen summa 50−99 euroa. Lapsiperheissä pienet kuukausittaiset säästösummat ovat tavallisempia kuin väestössä keskimäärin ja suuret kuukausittaiset säästösummat harvinaisempia kuin väestössä keskimäärin.
– Paras aika aloittaa kuukausittainen rahastosäästäminen oli eilen ja toiseksi paras tänään. Säästämisen voi aloittaa pienelläkin summalla. Tärkeintä on, että aloittaa ja pääsee hyötymään korkoa korolle ilmiöstä, Eloranta sanoo.
Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 9.-14. tammikuuta 2024 ja siihen vastasi 1 007 18–79-vuotiasta suomalaista. 95 prosentin virhemarginaali tuhannen hengen kyselyssä on vastauksesta riippuen 1,5-3 prosenttia suuntaansa.
