Suomeen töihin tulevien kolmen kuukauden sääntö uuden työpaikan löytämisestä oleskeluluvan säilyttämiseksi on aiheuttanut runsaasti keskustelua ja nostattanut myös huolta.
Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla sanoo ymmärtävänsä hyvin, mistä eri toimijoiden huoli kumpuaa. Tuoreessa pk-yritysbarometrissa työvoiman saatavuusongelmia kuvataan toiseksi suurimmaksi yritystoiminnan kehittämisen esteeksi.
– Muun muassa tästä syystä Suomi kaipaa kipeästi kansainvälisiä osaajia. Hallituksen esityksestä on liikkeellä väärinkäsityksiä, jotka on korjattava, toteaa Salla tiedotteessa viitaten Kauppalehden juttuun elokuussa.
Salla muistuttaa, että nykyinen laki edellyttää, että työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan luvan on täytyttävä joka hetki. Maahanmuuttovirasto on jo soveltanut nykyistä lakia niin, että kolmen kuukauden aikana on pitänyt löytää uusi työsuhde tai poistuttava maasta.
– Hallitusohjelman kirjaus selkeyttää tätä. Uutta on vaatimus, että työnantajan tulee ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä, Salla kertoo.
– Olennaista on nyt huolehtia siitä, että lainvalmistelussa otetaan huomioon vaikutusarviot ja mahdollinen tarve erillisratkaisuille. Julkisuudessa virheellisesti olleet tiedot siitä, että erityisasiantuntijoiden oleskelulupaan liitettäisi kielitaitovaatimuksia tai asumisaikavaatimukset pitenisivät automaattisesti eivät pidä paikkaansa.
Sallan mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on juuri käynnistänyt lakimuutoksen valmistelun, jonka aikana myös kolmen kuukauden säännön soveltamisalaa ja vaikutuksia arvioidaan.
– Pidän tärkeänä, että ministeriö viestii valmistelun lopputuloksista siten, ettei hallituksen tahtotila jää kansainvälisille osaajille epäselväksi. On vältettävä tilannetta, jossa huhut ja väärinkäsitykset muokkaavat hallituksen viestiä toisenlaiseksi kuin on alun perin tarkoitettu, kansanedustaja toteaa.
– Hallitusohjelmassa mainittu kunnianhimoinen tavoite luoda edellytykset maailman parhaan startup- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle edellyttää koko joukon kansainvälisiä osaajia, emmekä ilman heitä siinä onnistu. Emme myöskään ilman sosiaali-, terveys- tai palvelualojen ammattilaisia.
Salla muistuttaa, että EU- ja ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse Suomessa työskentelyyn tai maahantuloon lupaa, mutta heidän rekrytointinsa ulkomailta voi edelleen olla yrityksille hankalaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan EU-kansalaiset jättävät vuosittain reilut 4000 työperusteista rekisteröintihakemusta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille, joiden avulla varsinainen työvoiman kasvu Suomessa muodostuu, lupamenettely on hidas ja monimutkainen.
Hallitusohjelmassa on kiinnitetty lupajärjestelmän sujumiseen huomiota. Prosessien sujuvoittaminen on Aura Sallan mukaan tärkeässä roolissa, kun Suomeen halutaan työvoimaa.
– Sillä luodaan kansainvälisille osaajille ensivaikutelma Suomesta, jonka olisi syytä olla avoin ja vastaanottava.
LUE MYÖS:
KL: Viranomaisen mukaan kolmen kuukauden sääntö ei olekaan kiristys
