Ilmatieteen laitoksen mukaan palmusunnuntaina 24.3. koettiin vuoden toistaiseksi voimakkain geomagneettinen myrsky.
Avaruussään myrskyjä voidaan mitata monella tavalla, mutta yksi keskeisimmistä mittareista on geomagneettisia häiriöitä kuvaava Kp-indeksi. Sunnuntaina 24.3. se saavutti arvon 8+, mikä luokitellaan ankaraksi geomagneettiseksi myrskyksi. Asteikon suurin mahdollinen arvo on 9.
Geomagneettisen myrskyn aiheutti Auringosta lähtenyt koronan massapurkaus eli kaasupilvi, jonka lähtö havaittiin satelliittien ottamista kuvista. Purkauksen Maahan osuminen ennustettiin noin vuorokautta etukäteen, mutta sen aiheuttamien geomagneettisten häiriöiden voimakkuus yllätti.
Ilmakehän yläosassa ionosfäärin elektronitiheydessä tapahtui myös voimakkaita muutoksia, jotka vaikuttivat radiosignaalien kulkuun.
Viime vuonna kaksi geomagneettista myrskyä ylsi suunnilleen samalle tasolle. Niitä edeltänyttä yhtä rajua avaruussäätä hakiessa pitää palata vuoteen 2017.
– Tämä kuvaa hyvin avaruussään myrskyisyyden vaihtelua Auringon aktiivisuuden mukaan. Vuosikymmenen vaihteessa Aurinko vietti hiljaisia vuosiaan, mutta nyt lähestytään Auringon 11-vuotisen aktiivisuusvaihtelun maksimia. Palmusunnuntain myrsky oli maistiainen siitä, mitä lähivuosina on odotettavissa vielä useita kertoja, kertoo Avaruussäätutkimus-ryhmän päällikkö Tiera Laitinen tiedotteessa.
Ilmatieteen laitos on viime vuosien aikana laajentanut avaruussääpalvelujaan ja aloittanut valmistelut kokonaisvaltaisemman avaruuden tilannekuvan seurantaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa.
Yhteiskunnan paikannus-, navigaatio-, tietoliikenne-, ilmailu- ja energiajärjestelmien toiminta on enenevässä määrin riippuvaista avaruussäälle herkkien satelliittien tuottamasta tiedosta, mikä korostaa seurannan tärkeyttä.
Avaruussään ymmärtäminen edellyttää vahvaa tutkimusta, jota Ilmatieteen laitos tekee tärkeimpinä yhteistyökumppaneinaan Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot ja Aalto-yliopisto sekä kansainvälisesti Britannian, Yhdysvaltain ja useiden EU-maiden avaruussääorganisaatiot.
Avaruussään seurannalla edistetään turvallisuutta
Vuodesta 2014 lähtien Ilmatieteen laitoksella on toiminut avaruussääpäivystys, jossa asiantuntijat laativat päivittäisen revontuliennusteen ja ovat ympärivuorokautisesti tavoitettavissa. Ilmatieteen laitoksen johtama eurooppalainen PECASUS-konsortio aloitti avaruussäätiedotteiden ja -ohjeistuksen tuotannon kansainvälisen lentoliikenteen globaaliin käyttöön vuonna 2019.
Avaruussään seurantaan kehitettyjen Ilmatieteen laitoksen päivystysjärjestelmien pohjalta Suomeen rakennetaan kansallista avaruustilannekeskusta eli järjestelmää, jolla voidaan seurata yhteiskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle ongelmia aiheuttavia lähiavaruuden tilanteita.
– Esimerkiksi satelliittien ja avaruusromun putoaminen ilmakehään, satelliittien törmäykset toistensa ja avaruusromun kanssa sekä asteroidien lähilennot ovat tyypillisiä erityistä seurantaa vaativia tilanteita, joissa tarvitaan myös avaruussäätietoa, selittää yksikön päällikkö Ari-Matti Harri.
Vaikka Suomen sähköverkon tiedetään kestävän hyvin geomagneettisten myrskyjen aiheuttaman rasituksen, energian jakelusta vastaavien tahojen on tärkeää seurata verkon tilannetta myös valtion rajojen ulkopuolella, Ilmatieteen laitos sanoo.
Kiinnostus avaruussäätä kohtaan on kasvanut myös puolustusalalla. Ilmatieteen laitos toimittaa avaruussäätietoja useille suomalaisille viranomaisille, myös Puolustusvoimille. Lisäksi laitos osallistuu tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään avaruussään aiheuttamia häiriöitä eri suorituskyvyille sekä mahdollisuuksia välttää haittoja.
Niin ikään Ilmatieteen laitos edustaa Suomea Naton sotilasavaruussääpaneelissa yhdessä puolustusvoimien kanssa. Nato-yhteistyössä painotetaan tutkimusta sekä reaaliaikaisten havaintoverkkojen kehittämistä ja ylläpitoa. Pohjoismainen osaaminen arktisella alueella on tässä työssä erityisesti huomion kohteena.
