Kazakstanissa on käyty kiivasta väittelyä kellojen siirtelystä sen jälkeen, kun suurimmassa osassa maata aikaa siirrettiin pysyvästi tunti taaksepäin maaliskuussa 2024.
Eurasianetin mukaan aikavyöhykemuutos on herättänyt vastustusta etenkin Itä-Kazakstanissa, jossa asukkaat ovat valittaneet muun muassa aikaisin pimenevistä illoista ja vuorokausirytmin häiriintymisestä.
Uudistuksessa koko valtava maa siirtyi käyttämään yhtä UTC+5-aikavyöhykettä. Aiemmin Kazakstan oli jaettu UTC+5- ja UTC+6-vyöhykkeisiin. Muutos tarkoitti kellon siirtämistä tunnilla taaksepäin muun muassa Astanassa, Almatyssa ja maan itäisillä alueilla.
Seuraukset näkyvät poikkeuksellisina auringonnousu- ja laskuaikoina.
Öskemenissä eli entisessä Ust-Kamenogorskissa aurinko nousi kesäpäivänseisauksen aikaan vuonna 2026 jo noin kello 3.20. Aurinko laski vasta kello 19.42, mutta suuri osa aamun valoisista tunneista osuu aikaan, jolloin useimmat ihmiset vielä nukkuvat.
Syksyllä ongelma kääntyy toiseen suuntaan. Lokakuun lopussa aurinko laskee Öskemenissä hieman kello 16:n jälkeen.
Vetoomus keräsi 50 000 kannattajaa
Muutos synnytti nopeasti vastarintaa. Kellojen palauttamista entiseen vaatinut vetoomus keräsi kesällä 2024 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, minkä vuoksi hallituksen oli käsiteltävä asia virallisesti.
Vetoomuksen kannattajat vetosivat muun muassa ihmisten vuorokausirytmiin sekä siihen, että aikainen pimeys lisää sähkönkulutusta ja hankaloittaa arkea. Kazakstanin viranomaisten mukaan näitä väitteitä käsiteltiin erillisessä työryhmässä.
Hallitus päätti kuitenkin hylätä vetoomuksen. Kauppa- ja integraatioministeriö perusteli päätöstään sillä, että UTC+5 vastaa sen mukaan paremmin luonnollista aurinkoaikaa suurimmassa osassa Kazakstania. Viranomaiset katsoivat, ettei muutoksen kielteisistä terveysvaikutuksista ollut riittävää näyttöä.
Kysymystä ei silti ole kokonaan haudattu. Hallitus suositteli terveys- ja tiedeviranomaisille UTC+5-aikavyöhykkeen vaikutusten tutkimista kolmen vuoden ajan. Myös sähkönkulutusta on määrä seurata.
Suomessa keskustelu jatkuu
Euroopassa kellojen siirtelystä on kiistelty vuosia. Suomessa kellot siirrettiin viimeksi normaaliaikaan sunnuntaina 25. lokakuuta 2026. Suomessa kesä- ja normaaliaikaa on käytetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1981.
Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 2018 kaksi kertaa vuodessa tapahtuvista kellonsiirroista luopumista. Euroopan parlamentti kannatti ajatusta vuonna 2019, mutta jäsenmaat eivät ole päässeet asiassa yhteisymmärrykseen.
Nykyinen järjestelmä jatkuu siihen asti, että lopullinen päätös tehdään. Suomi kannattaa kellonsiirroista luopumista.
Komissio käynnisti helmikuussa 2026 uuden selvityksen kellonsiirtojen vaikutuksista. Sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen komissio arvioi jatkotoimia.
LUE MYÖS:
Tässä Euroopan maassa kelloja ei ole siirretty lähes 60 vuoteen (VU 29.10.2026)