Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää konkreettisia toimia neurokirjon ihmisten työllistymisen helpottamiseksi ja työelämässä koetun syrjinnän ehkäisemiseksi.
Lääkärikansanedustaja Maaret Castrénin johdolla valmistellussa julkaisussa ehdotetaan muun muassa työnhakijoiden oikeusturvan vahvistamista ja työnantajien velvollisuuksien täsmentämistä. Castrénin mukaan Suomessa hukataan valtavasti osaamista, koska työelämä ei huomioi erilaisia tapoja ajatella ja tehdä työtä.
– Suomessa halutaan lisää ihmisiä töihin, mutta samaan aikaan osaavia ihmisiä jää työelämän ulkopuolelle, koska he eivät sovi totuttuun muottiin. Tämä on sekä inhimillisesti väärin että kansantaloudellisesti järjetöntä, Castrén toteaa tiedotteessa.
Hänen johdollaan valmistetussa kokoomuksen eduskuntaryhmän julkaisussa esitetään, että rekrytoinnissa tai työsuhteessa syrjintää epäilevällä henkilöllä olisi oikeus saada työnantajalta pyynnöstä kirjallinen selvitys.
Lisäksi eduskuntaryhmä haluaa täsmentää työnantajien velvollisuuksia tunnistaa ja ehkäistä työympäristön aiheuttamaa kuormitusta sekä vahvistaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia.
Arvioiden mukaan jopa 15–20 prosenttia väestöstä kuuluu neurokirjoon. Kansainvälisten tutkimusten mukaan autismikirjon aikuisista vain noin 30 prosenttia on työssä.
– Hyvä työntekijä ei välttämättä ole se, joka loistaa työhaastattelussa tai viihtyy avokonttorissa. Ihminen voi olla poikkeuksellisen taitava ja motivoitunut, mutta jäädä ilman työtä vain siksi, ettei hänen vahvuuksiaan tunnisteta. Meidän on muutettava tätä, Castrén painottaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän selvityksessä esitetään myös valtakunnallista neurokirjon toimenpideohjelmaa, työpaikkojen perehdytyskäytäntöjen kehittämistä ja neurokirjoa koskevan osaamisen vahvistamista.
– Työelämän ei pidä pakottaa kaikkia samaan muottiin. Kokoomuslaisuuden ytimessä on tavoite siitä, että mahdollisimman moni pääsee töihin ja pystyy hyödyntämään osaamistaan. Siitä hyötyvät ihmiset, yritykset ja koko yhteiskunta, Maaret Castrén sanoo.