Väylävirasto, Liikenneturva ja Traficom muistuttavat, että tienkäyttäjän toiminta on keskeisessä roolissa tasoristeysonnettomuuksien ehkäisemisessä.
Havaintovirheiden riski kasvaa, jos tienkäyttäjä ei keskity tärkeimpään tehtäväänsä eli turvalliseen liikkumiseen. Esimerkiksi monet ajoneuvon kuljettajat aliarvioivat puhelimen käytön aiheuttaman vaaran, vaikka tutkimusten mukaan tarkkaamattomuus vähintään tuplaa onnettomuuteen joutumisen riskin.
– Jos yrittää tehdä kahta asiaan samaan aikaan, joko toisen tai molempien tekeminen häiriintyy. Puhelimen katsominen kesken ajamisen häiritsee ajosuoritusta aina, vaikka kuljettaja muuta väittäisi. Tarkkaamattomuus ei haittaa pelkästään havaintojen tekemistä, vaan myös liikenteen nopeassa tempossa toimimista ylipäätään, muistuttaa tiedotteessa suunnittelija Toni Vuoristo Liikenneturvasta.
Erityisiä vaaranpaikkoja ovat tasoristeykset, joissa ei ole tasoristeyslaitosta kuten esimerkiksi puomeja varoittamassa radalla liikkuvasta kalustosta. Näissä kohteissa tienkäyttäjien valppaus korostuu entisestään. Tällä hetkellä noin 71 prosenttia tasoristeyksistä on ilman tasoristeyslaitosta.
– Juna ei voi väistää. Tasoristeysonnettomuus voi sattua kenelle tahansa tiellä liikkuvalle, varsinkin jos keskittyy muuhun kuin liikenteeseen. Tasoristeyksessä on toimittava kuten liikenteessä muutenkin: havainnoi, ennakoi ja pohdi, ehditkö ja mahdutko turvallisesti yli. Jos juna on jo tulossa tai puomit laskeutumassa, on aivan liian myöhäistä lähteä ylitykseen, sanoo turvallisuusasiantuntija Kaisa-Elina Porras Väylävirastosta.
Liikennekäyttäytymisellä on suora vaikutus tasoristeysonnettomuuksiin. Kenelläkään ei asiantuntijoiden mukaan saa olla niin kiire, että ylittäisi rautatien riskillä. Jos esimerkiksi tasoristeyksen eteen muodostuu jonoa, on jokaisen kuljettajan itse varmistettava oman ylityksensä turvallisuus.
– Kuljettajan huomio voi herpaantua puhelimen käytön lisäksi monesta muustakin syystä kuten matkustajien kanssa keskustelusta tai lasten viihdyttämisestä. Myös terveydentila, päihteet, lääkkeet, kuulon tai näön heikkeneminen, voimakkaat tunteet, kiire ja rutiininomaisuus voivat vaikuttaa ympäristön tarkkailuun ja lisätä havaintovirheiden riskiä, mainitsee erityisasiantuntija Anne Silla Traficomista.
