Helsingin kaupunki tuli ulos viime viikolla suunnitelman kanssa, jonka tarkoituksena on sulkea Kaivokatu yksityiseltä liikenteeltä 2030-luvulla. Se on saanut aikaan vastareaktioita.
Helsinkiläinen elinkeinoelämä on huolissaan, miten Kaivokadun sulkeminen vaikuttaa jo ennestään henkitoreissaan korahtelevien keskustan liikkeiden elinvoimaan. Helsingin kaupunginvaltuuston puolueista kokoomus, perussuomalaiset ja ruotsalainen kansanpuolue jakavat elinkeinoelämän toimijoiden huolen.
– Ymmärrämme yritysten huolen. Muutokset aiheuttavat aina vastarintaa. Haluamme kuitenkin olla osa yleistä kaupunkikehitystä, joka on käynnissä muissa maissa, emmekä halua jäädä kehityksestä jälkeen. Elinkeinoelämän ja yritysten huoli on ymmärrettävä, sanoo Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo Verkkouutisten haastattelussa.
– Olemme pyrkineet ottamaan myös elinkeinoelämän näkökulmia huomioon. Voisin kuitenkin sanoa, että dialogi kaupungin ja elinkeinoelämän kanssa ei ole kaikilta osin onnistunut.
Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksalan mukaan Kaivokadun sulkeminen yksityiseltä liikenteeltä on vain jäävuoren huippu.
– Olemme yrittäneet vaikuttaa tähän päätökseen, mutta koemme, ettei Olemme yrittäneet vaikuttaa tähän päätökseen, mutta koemme, ettei yrittäjien ja elinkeinoelämän ääntä ole kuunneltu päätöksenteossa. Espa-kokeilu on jo osoittanut, että palmuilla ja kukilla ei keskustan elinvoimaa saada kasvuun, ja kahden ajokaistan sulkeminen on vaikeuttanut keskustan yritysten toimintaa, Oksala sanoo.
Ada Insightin kaupan analyytikko Arhi Kivilahti korostaa yhteistyön merkitystä siinä, että keskusta säilyy elinvoimaisena. Hän peräänkuuluttaa sitä, että jollakin taholla pitää olla kokonaisnäkemys siitä, miten keskustaa kehitetään.
– Tällä hetkellä tilanne on kieltämättä se, että kaupunki kehittää ja kauppa vastustaa. On myös hyvä muistaa, että kauppa ei ole aina tyytyväinen kauppakeskusomistajienkaan ratkaisuihin, vaikka kauppakeskus on keskitetysti johdettu, hallitumpi ja paremmin ajassa kehittyvä kokonaisuus kuin kaupunkikeskusta, Kivilahti sanoo.
– Eli intressit ovat väkisinkin jossain määrin vastakkaisia. Kauppa on usein myös vastustanut hyviäkin avauksia.
Ilmiön takana elämäntavan muutos
Arhi Kivilahden mukaan Helsingin keskustan ahdinko tiivistyy Stockmanniin. Se oli aikoinaan keskustan maamerkki ja vahva brändi, joka veti ihmisiä keskustaan. Nyt vastaavaa vetonaulaa ei ole ja yhä harvemmin sovitaan treffejä Stockan kellon alle.
Samaan aikaan kun Stockmann on etsinyt itseään, on rinnalle tulleet verkkokauppa ja 1990-luvulta lähtien Helsingin ympärille on noussut Triplan, Redin, Sellon ja Jumbon kaltaisia ostoskeskuksia, jotka kilpailevat ihmisten ajankäytöstä ja keskustaan suuntautuvasta ostovoimasta.
– Automarketit kilpailevat ihmisten kanssa ajankäytöstä ja toimistotilatkin ovat yhä enemmän suuntautuneet muualle. On ymmärrettävää, että ihmiset vastustavat muutosta, mutta tavoitteena on luoda keskustatila, jossa ihmiset viihtyvät.
Kivilahti kysyykin, mikä olisi se Helsingin vetovoimatekijä, jolla se erottautuisi auto- ja hypermarketeista.
– Yritykset voisivat tehdä yhdessä työtä, jotta Helsingin keskusta olisi vetovoimaisempi. Nyt vaikuttaa siltä, että toiminta on hyvin pistemäistä. Parempiin lopputuloksiin voitaisiin päästä, jos yritykset toimisivat tässäkin asiassa enemmän yhdessä, Kivilahti sanoo.
Olisiko Helsinki houkuttelevampi, jos parkkipaikat olisivat ilmaisia?
Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo painottaa, että tällä hetkellä on käynnissä vasta strategiavaiheen suunnittelu. Kun siirrytään yleissuunnittelun vaiheeseen, yritykset ja elinkeinoelämä pääsevät vaikuttamaan enemmän.
– Tarkoituksena ei ole tehdä Helsingistä autotonta vaan siirtää keskustan läpi suuntautuvaa liikennettä muille väylille. Ruuhkia vähentääksemme toivomme, että esimerkiksi huoltoliikennettä saataisiin enenevissä määrin maanalaisiin huoltotunneleihin ja sitä kehitetään osin myös pysäköintiliikenteelle, jotta tunnelin molemmista päistä olisi suorat yhteydet kaikkiin siihen kytkeytyviin pysäköintilaitoksiin, Salermo sanoo.
Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksalan mukaan elinkeinoelämä pitää tarpeellisena liikenteen siirtämistä entistä enemmän maan alle, mikä sujuvoittaisi liikkumista keskustassa.
Helsingin ahdingolle on monia syitä. Kaupungin tavoitteena on tehdä Helsingistä helposti lähestyttävä siirtämällä ihmisiä julkisiin, mutta autoilusta ei olla kokonaan luopumassa. Arhi Kivilahden mukaan pysäköintimaksujen pienentäminen voisi olla yksi osa ratkaisua, jolla keskustan ahdinkoa voisi helpottaa.
– Monessa automarketissa yritykset maksavat pysäköinnin asiakkaiden puolesta.
