Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan tammi-heinäkuussa Suomessa on rekisteröity noin 44 000 uutta henkilöautoa. Lukema on noin 17 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa alempi.
Autoala ennakoi, että tänä vuonna ensirekisteröidään vain noin 75 000 uutta autoa. Autojen ensirekisteröinnit ovat olleet alavireisiä 2020-luvun alkuvuosina – uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuosina 2020–2023 keskimäärin 90 000, kun 2010-luvulla rekisteröintien määrä oli keskimäärin 114 000 vuodessa ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noin 128 000 vuodessa.
Viimeksi ensirekisteröinnit ovat pudonneet alle 80 000 henkilöauton rajan yli 30 vuotta sitten 1990-luvun laman alkuvuosina.
Uusien autojen kysynnän vähenemisen taustalla on korkea korkotaso, talouden taantuma ja kuluttajien matala luottamus talouden kehitykseen. Korkojen merkitys on autohankinnoissa suuri, sillä uusien autojen keskihinta on noin 48 000 euroa ja autoliikkeiden myymien käytettyjen autojen noin 22 000 euroa.
Kotitalouksilla on ajoneuvolainoja yhteensä noin 8,0 miljardia euroa, joiden osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista on hieman yli 30 prosenttia.
– Uusien autojen kysynnässä ei vielä näy selvää käännettä, mutta alkuvuonna uusia autoja on tilattu hieman viime vuotta enemmän. Korkojen alenemisen ennakoidaan elvyttävän vähitellen myös uuden auton kauppaa, sillä suurinta osaa uusista autoista rahoitetaan osamaksulla tai pankkilainalla, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Uusien autojen kysynnän väheneminen hidastaa autokannan sähköistymistä, joka lähti nopeaan kasvuun vuosina 2022–2023. Tammi-heinäkuun aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista hieman alle 27 prosenttia on ollut täyssähköautoja.
Täyssähköautojen osuus on tänä vuonna ollut noin viisi prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa. Vuoden 2023 sähköautojen osuutta voidaan luonnehtia poikkeukselliseksi, sillä rekisteriin päätyi komponenttipulan aiheuttamien pidentyneiden toimitusaikojen takia paljon jo vuonna 2022 tilattuja sähköautoja.
Sähköautojen osuus uusien autojen asiakastilauksista on ollut tänä vuonna lähes samalla tasolla kuin viime vuoden aikana. Sähköautoista aiempaa suurempi osuus on tänä vuonna hankittu yritysautoina.
Työsuhdeautomarkkinassa sähköistyminen on jatkanut hienoista kasvuaan, vaikka muuten sähköautojen osuus rekisteröinneistä on jäämässä viime vuotta alemmas. Hallituksen linjaus täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkosta on ollut tärkeä autokannan sähköistymistä nopeuttava toimi. Tänä vuonna ensirekisteröidyistä uusista työsuhdeautoista noin 40 prosenttia on täyssähköautoja.
Työsuhdeautojen merkitys autokannan uudistajana korostuu erityisesti matalasuhdanteessa, kun kotitalouksien autohankinnat vähenevät.
Henkilöautokannassa oli elokuun alussa noin 102 000 täyssähköistä henkilöautoa ja noin 155 000 ladattavaa hybridiä. Sähköistymisen tahti on tänä vuonna hidastunut koko EU:ssa, ja myös muita EU-maita nopeammin sähköistyvissä Pohjoismaissa. Pohjoismaista vain Tanskassa sähköautojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna olleet kasvusuunnassa viime vuoteen nähden.
Käytettyjen autojen kaupassa alkuvuosi ollut vilkas
Käytettyjen henkilöautojen kauppaa on tänä vuonna käyty selvästi viime vuotta vilkkaammin. Autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupan lukemat ovat lähes seitsemän prosenttia viime vuotta edellä.
Autoliikkeiden käytettyjen autojen myyntivarastot ovat yleensä alimmillaan elo-syyskuussa ja vilkas kysyntä on lyhentänyt autojen myyntiaikoja.
– Käytettyjen autojen hintakehitys on kysynnän kasvusta huolimatta ollut vakaa. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupasta on alkuvuonna kasvanut noin 14 prosenttiin. Keskimäärin käytettyjen autojen hinnat ovat laskeneet hieman yli 3 prosenttia edellisen vuoden kesäkuuhun nähden, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Kierrätyspalkkiosta vauhtia automarkkinaan
Matalien ensirekisteröintien takia autokannan keski-ikä ja romutusikä uhkaavat kasvaa lähivuosina poikkeuksellisen paljon. Uusien autojen heikot rekisteröintilukemat lisäävät myös käytettyjen autojen maahantuontia, jolloin autokaupan tuottamat verotulot Suomessa alenevat.
Autokannan ennätyksellisesti hidastunutta kiertoa olisi tarpeen vauhdittaa kierrätyspalkkiolla, jossa vanhan elinkaarensa päässä olevan auton kierrätykseen luovuttava saisi kierrätyspalkkion hankkiessaan uuden vähäpäästöisen auton.
Kierrätyspalkkio nopeuttaisi autokannan uudistumista, vähentäisi päästöjä ja parantaisi liikenneturvallisuutta, sillä uudet ovat huomattavasti vähäpäästöisempiä ja turvallisempia kuin elinkaarensa päässä olevat autokannasta poistuvat keskimäärin 23-vuotiaat autot.
Suomessa kierrätetään vuosittain noin 80 000–100 000 elinkaarensa päässä olevaa autoa. Vanhoja autoja on tänä vuonna palautunut kierrätykseen noin kuusi prosenttia viime vuotta vähemmän.
Aikaisemmat romutuspalkkiot ovat osoittaneet, että romutuspalkkio toimii hyvin taloudellisena kannusteena autokannan kierron nopeuttamisessa. Vuoden 2015 romutuspalkkiossa vain noin kymmenesosa palkkion hyödyntäneistä olisi vienyt elinkaarensa päässä olleen autonsa romutettavaksi ilman kokeilun tuomaa taloudellista kannustetta.
Vuosien 2020–2021 romutuspalkkiossa uuden auton hankkineista vain noin 15 prosenttia olisi romuttanut autonsa myös ilman palkkiota.
Autoala on arvioinut, että noin vuoden mittaisella kierrätyspalkkiolla hankittaisiin yhteensä noin 11 000 uutta autoa, jos romutuspalkkion budjetti olisi 15 miljoonaa euroa. Palkkion kokonaisbudjetti voitaisiin kattaa uusien autojen hankinnasta kertyvillä auto- ja arvonlisäverotuloilla.
Aiempien romutuspalkkioiden kokemusten perusteella noin kaksi kolmasosaa romutuspalkkion hyödyntäneistä ei ilman palkkiota olisi päätynyt uuden auton hankintaan.
