Viro, Latvia ja Liettua luottavat perinteisiin linnoituksiin mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan. Baltiaa linnoitetaan nyt niin Ukrainan sodan kuin talvi- ja jatkosodan opeilla. Tavoitteena on pysäyttää Venäjän uhka. Asiasta kertoo The Economist.
Tammikuussa Viron, Latvian ja Liettuan puolustusministerit ilmoittivat rakentavansa liikkumisen estäviä puolustusasemia Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisella rajalla. Taustalla on opit nykyajasta, mutta myös vuosikymmenten takaa.
– Linnoitustoimenpiteillä on ollut merkittävä rooli alueemme sotien historiassa, kertaa Susan Lillevali Viron puolustushallinnosta, viitateen talvi- ja jatkosotaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
– Olemme myös tutkineet Venäjän sotaa Ukrainassa, lisää everstiluutnantti Kaido Tiitus Viron puolustusliitosta.
Viro on arvioinut, että 600 betonibunkkeria riittää puolustamaan Venäjän vastaista rajaa. Bunkkerit olisivat kooltaan 35 neliömetriä ja niihin mahtuisi 10 sotilasta. Niiden täytyisi myös kestää suurta tykistötulta. Hintaa hankkeella on 60 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan ensi vuonna.
– Tärkein oppimme on, että meidän on löydettävä tapa pysäyttää venäläisten panssariyksiköiden eteneminen, everstiluutnantti Tiitus päättää.
Jos Latvia ja Liettua rakentaisivat bunkkereita samalla tiheydellä kuin Viro, ne tarvitsisivat Leidenin yliopiston tutkija Lukas Milevskin mukaan 1 116 ja 2 758 bunkkeria.
Baltian johtajat ovat korostaneet, että pienikin Venäjän sotilaallinen eteneminen voisi uhata heidän valtioidensa olemassaoloa. Tämän vuoksi linnoitusten rakentaminen on samanaikaisesti sotilaallisesti tärkeä ja poliittisen viestiltään vahva.
