Kun Viro, Latvia ja Liettua liittyivät vuonna 2004 Natoon, niiden ilmatilan turvaaminen nousi yhdeksi liittokunnan silloisen asialistan tärkeimmistä kysymyksistä. Baltian maiden katsottiin olevan alttiita Venäjän provokaatioille, sillä niillä ei ollut omia hävittäjiä eikä ilmapuolustusjärjestelmiä, liettualainen strategisen turvallisuuden ja geopolitiikan asiantuntija, tohtori Justina Budginaite-Froehly toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon artikkelissa.
Tähän mennessä jo 17 Naton jäsenmaan hävittäjät ovat hänen mukaansa osallistuneet Baltian maiden ilmatilan turvaamiseen. Vuonna 2004 aloitettu ilmavalvontaoperaatio muutettiin vuonna 2012 pysyväksi, ja Nato-liittolaiset tukeutuvat nyt Liettuan Šiauliaissa sijaitsevan tukikohdan ohella myös Viron Ämariin ja maaliskuusta 2024 lähtien Latvian sotilastukikohtaan Lielvardessa.
Nyt, 20 vuotta Itämeren ilmavalvontaoperaation käynnistämisen jälkeen, Nato on aikeissa päivittää merkittävästi sitoutumistaan Itämeren ilmatilan suojaamiseen täydentämällä sitä pitkän kantaman maasta ilmaan -järjestelmillä, kuten amerikkalaisella Patriotilla.
– Kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän täysimittaisen hyökkäyssodan aiheuttama turvallisuustilanteen heikkeneminen Euroopassa, tämä on ratkaiseva askel kohti sen sitoumuksen toteuttamista, josta Naton Madridin huippukokouksessa 2022 pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi sovittiin, hän painottaa.
Naton viimevuotisessa huippukokouksessa Vilnassa korostettiin hänen mukaansa ilmapuolustuksen suorituskykyjen kehittämistä itäisellä sivustalla ja päätettiin vahvistaa integroitua ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää (Integrated Air and Missile Defense System, IAMD).
Järjestelyn puitteissa Baltian maiden välillä kierrätetään liittolaismaiden maasta ilmaan -järjestelmiä. Ensisijaisena tarkoituksena on siviili- ja sotilasinfrastruktuurin suojaaminen sekä Naton sotilaallisen liikkuvuuden rajoittamiseen tähtäävien Venäjän A2/AD-pyrkimysten rajoittaminen. Kaikkea tätä on Budginaite-Froehlyn mukaan viety eteenpäin matalalla profiililla.
Samaan aikaan Viro, Latvia ja Liettua kehittävät myös omia ilmapuolustusvalmiuksiaan muun muassa osallistumalla yhteiseurooppalaiseen Euroopan ilmatorjuntakilpi -hankkeeseen (ESSI) sekä panostamalla omiin keskipitkän kantaman suorituskykyihin. Latvia ja Viro ovat hankkineet saksalaisen IRIS-T-järjestelmän, Liettua norjalais-amerikkalaisen Nasamsin.
