Kun Baltian maat yhdistävää Rail Baltica -projektia ehdotettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, kyseessä oli ensisijaisesti liikenneprojekti. Ukrainan sodan myötä projektista on tullut myös turvallisuuspoliittisesti tärkeä, mutta nyt kustannusten paisuminen uhkaa hanketta. Asiasta kertoo BBC.
870 kilometriä pitkän Rail Baltican on tarkoitus yhdistää Viro, Latvia ja Liettua Euroopan rataverkkoon. Maiden pääkaupunkien sekä muun Manner-Euroopan välillä ei tällä hetkellä ole suoria rautatieyhteyksiä, sillä maiden raideleveys eroaa muusta Euroopasta.
Tällä hetkellä Baltian maissa on noin 10 000 Nato-sotilasta. Kriisitilanteessa tämä luku voisi kaksikymmenkertaistua. Tällaisen sotilas- ja ja varustemäärän kuljettaminen vaatisi merkittävää kuljetuskapasiteettia, johon Rail Baltica voisi vastata.
Tätä painottaa myös Viron infrastuktuuriministeri Vladimir Svet, joka pitää raideyhteyttä elintärkeänä. Se yhdistää Baltian maat Eurooppaan rikkoutumattomalla siteellä.
– Historia toistaa itseään. Vladimir Putinin aggressiivinen hallinto yrittää rakentaa jälleen imperiumin entisen neuvostoblokin alueella, Svet varoittaa.
Naton puolustusyhteistyötä koordinoivan Force Integration Unitin komentaja Peter Nielsen on samaa mieltä. Hän painottaa, että Rail Baltica kohottaa Naton puolustuskykyä uudella tavalla.
– Rail Baltica vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta ja mahdollistaa junien kulkemisen suoraan Alankomaista Tallinnaan, Nielsen selittää.
Tulevaisuudessa junat kulkevat Rail Balticaa pitkin 250 kilometrin tuntinopeudella 80–120 kilometrin sijaan. Matka Tallinnasta Vilnaan lyhenee kahdestatoista tunnista neljään.
Se, milloin ensimmäiset junat saadaan liikkeelle, on kuitenkin kysymysmerkki.
Tällä hetkellä arvio on vuonna 2030, mutta avaamispäivää on toistuvasti lykätty. Projektin hinta on paisunut vuodesta 2017 lähtien nelinkertaiseksi, noin 24 miljardiin euroon. EU on tähän asti maksanut 85 prosenttia rakennuskustannuksista.
Rakennusprojektia johtavan RB Railin insinööri Emilien Dangin mukaan kasvu johtuu erilaisista globaaleista kriiseistä. Raaka-aineiden hinta on noussut dramaattisesti koronapandemian, sitä seuranneen inflaation ja Ukrainan sodan myötä.
Rakennustyöt ovatkin alkaneet hitaasti. Varsinaisia ratoja on alettu rakentamaan vain lyhyillä osuuksilla Virossa ja Liettuassa. Muualla rakennustyöt keskittyvät uusiin rautatieasemiin Riikassa ja Tallinnassa.
Kustannusten nousu on pakottanut Baltian maat leikkaamaan projektista. Kahden raiteen sijaan raiteita rakennetaan aluksi vain yksi – toinen raide rakennetaan joskus hamassa tulevaisuudessa, jos silloinkaan. Myös vähemmän tärkeät rautatieasemat on leikattu pois. Leikkuupöydällä on myös muun muassa pistoraide Riikan lentoasemalle.
Leikkaaminen tuo kuitenkin mukanaan ison ongelman: Rail Baltican kuljetuskapasiteetti pienentyy huomattavasti, jos raiteita on vain yksi.
Viron valtiontilintarkastaja Janar Holm varoittaa, että kustannukset saattavat kasvaa vielä entisestään.
– Meidän on löydettävä lisää varoja tämän rautatien rakentamiseksi, tai se tulee olemaan entistäkin kalliimpaa, Holm tuskailee.
Yksikään Baltian maa ei kuitenkaan näe vaihtoehtona projektin hautaamista.
– Jos haluamme säilyttää kulttuurimme ja turvata vapautemme, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla vahvassa EU:ssa ja Natossa, Svet tiivistää.
