Lähes puolet 15–24-vuotiaista yksinäisyysbarometriin vastanneista kokee yksinäisyyttä säännöllisesti. Ihmisistä 56 prosenttia kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, kertoo Suomen Punaisen Ristin tuore yksinäisyysbarometri.
SPR:n mukaan tilanne on erityisen hälyttävä nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joilla yksinäisyys on edelleen vakavalla tasolla. 47 prosenttia 15–24-vuotiaista Suomessa kertoo kokevansa yksinäisyyttä joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin.
SPR:n yksinäisyystyön asiantuntija Maaret Alarannan mukaan emme voi antaa nuorten tilanteen jatkua näin vakavana vuodesta toiseen.
– Nyt tarvitaan määrätietoisia ja nopeita toimia yksinäisyyden vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Ratkaisuja pitää etsiä myös yhdessä nuorten kanssa. Nuorilta on tullut muun muassa ehdotus mielenterveystarkastuksista osana koulun terveystarkastuksia. Näissä olisi hyvä tilaisuus ottaa puheeksi yksinäisyys, hän sanoo.
SPR:n Taloustutkimuksella teettämään vuosittaiseen barometriin vastanneet 15–24-vuotiaat kertovat yleisimmäksi syyksi yksinäisyyteensä ujouden ja sosiaalisten tilanteiden jännittämisen.
Alarannan mukaan nuoriin kohdistuvat kohtuuttomat odotukset, kuten menestymisen kulttuuri ja ulkonäköpaineet, aiheuttavat helposti ulkopuolelle jättämistä ja toisaalta omaa eristäytymistä.
– Meidän on tarjottava nuorille riittävästi tukea itsetunnon ja itsetuntemuksen rakentumiseen. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulisi käsitellä koulussa kaikilla luokka-asteilla. Myös aikuisten tulisi suhtautua nuoriin empaattisemmin, hän painottaa.
Taustalla usein kiusaamista
Yksinäisyysbarometrin mukaan joka neljäs 15–24-vuotias kokee tulevansa ulkopuolelle jätetyksi joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin.
– Ulkopuolelle jättäminen on julma kiusaamisen muoto ja se liittyy vahvasti yksinäisyyden kokemukseen. Yksinäisyys unohdetaan välillä koulukiusaamiskeskustelussa. Yksinäisyyden lieventäminen olisi ymmärrettävä osaksi koulukiusaamisen vähentämistä, Alaranta sanoo.
– Meillä ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve kuulua yhteisöön. Ulkopuolelle jättäminen tuntuu aivoissa kipuna samassa kohtaa kuin fyysinen kipu, Alaranta muistuttaa.
Kyky asettua toisen asemaan on yksi keskeinen ratkaisu yksinäisyyden ja ulkopuolelle jättämisen vähentämiseen. Varhaislapsuudesta alkava empatiakasvatus on tärkeä keino vahvistaa tätä kykyä.
Yksin pärjäämisen kulttuuri vaikeuttaa avun hakemista
Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpään mukaan kaikilla nuorilla ei ole kannattelevia ihmissuhteita elämässään ja omat voimavarat sosiaalisten suhteiden luomiseen saattavat olla vähissä.
– Jokaisella nuorella on oikeus edes yhteen turvalliseen aikuiseen elämässään. Yhteiskunta, jossa nuorella ei ole turvallisia aikuisia ympärillään, on epäinhimillinen yhteiskunta, painottaa Suurpää.
Barometrista käy ilmi, että 79 prosenttia yksinäisyyttä kokevista 15–24-vuotiaista ei hae apua ongelmaansa. Suurpää on havainnut työssään, että osa nuorista on sisäistänyt menestymisen ja yksin pärjäämisen kulttuurin.
– Monet nuorista kokevat, että heidän pitää pärjätä elämässään yksin, mikä saa heidät empimään avun hakemista itselleen. Yksinäisyyttä kokevat nuoret ovat myös kertoneet, etteivät he mahdu yhteiskunnan ahtaisiin normeihin. Normeja on laajennettava ja jokaiselle nuorelle tulee tarjota syrjimätöntä tukea. Muuten yksinäisyys ei vähene, sanoo Suurpää.
Yksinäisyyden vähentämiseen Suomessa tarvitaan lisää resursseja ja toimenpiteitä. Valmisteilla oleva kansallinen yksinäisyysstrategia on hyvä askel tähän suuntaan.
Suomen Punainen Risti tutki kolmatta kertaa barometrin avulla laajemmin yksinäisyyttä, syitä yksinäisyyden taustalla ja sen vaikutuksia. Yksinäisyysbarometrin toteutti Taloustutkimus tammikuussa 2024. Tutkimukseen vastasi 1 112 henkilöä.
