Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz hämmästelee Verkkouutisten BenTV:ssä opposition väitteitä vientivetoisesta palkkamallista.
Hallituksen esittämän vientivetoisen palkkamallin mukaan jatkossa vientialat avaisivat neuvottelukierroksen ja määrittelisivät palkankorotusten tason muillekin aloille siten, etteivät ne vaarantaisi vientiyritysten kilpailukykyä. Uudet periaatteet sitoisivat valtakunnansovittelijan sovitteluesityksiä.
Oppositiopuolueet ovat kritisoinet mallia siitä, että se voisi jättää julkisen sektorin naisvaltaiset alat palkkakuoppaan. Tähän väitteeseen Zyskowicz ei usko.
– Päinvastoin. Tämän lakiesityksen jälkeen mikään ei estä osapuolia neuvotteluissa sopimasta juuri sellaisia palkankorotuksia kuin he haluavat, Zyskowicz linjaa.
Zyskowicz huomauttaa myös sen olevan luonnollista, että palkat nousevat enemmän sellaisilla aloilla, joilla on työvoimapulaa.
Kokoomuksen konkariedustaja painottaa vientovetoisen palkkamallin idean liittyvän siihen tosiasiaan, että Suomi elää viennistä. Julkisen sektorin palkanmaksuvara syntyy juuri vientisektorilla, jonka vuoksi viennin tulisi asettaa palkkaperuslinja. Hän varoittaa seurauksista, mikäli kotimarkkinoilla ja julkisella sektorilla toimivat alat sopisivat laajasti vientialaa korkeammista palkankorotuksista.
– Nämä palkankorotukset viime kädessä koituisivat viennin kustannuksiksi ja sitä kautta Suomen kilpailukyky heikkenisi, ja sitä kautta mahdollisuus kasvattaa kakkua ja pitää huolta julkisen sektorin palkanmaksuvarasta heikkenisi, Zyskowicz varoittaa.
– On kaikkien etu viime kädessä, että vientisektori on pääavaaja ja sillä tavalla luo sen yleisen linjan, jota valtakunnansovittelija pyrkii edistämään, Zyskowicz linjaa.
Zyskowicz vastaa myös oppositiopoliitikkojen esittämään kysymykseen siitä, miksi palkanmuodostusmallista ole sovittu palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kesken.
Hän muistuttaa, että näin hallitus olisi alun perin halunnut toimia. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui SAK:n kävelemiseen ulos neuvotteluista.
– SAK sabotoi nämä neuvotteluyritykset, Zyskowicz paheksuu.
Hän arvioikin SAK:n uloskävelyn johtuneen siitä, että hallitus oli aiemmin ajanut läpi eräitä SAK:n vastustamia työmarkkinauudistuksia. SAK oli tämän takia pettynyt ja tyytymätön tilanteeseen.
– SAK […] halusi vaikeuttaa hallituksen työtä sillä tavoin, että neuvotteluratkaisua tästä palkkamallista ei järjestöjen kesken syntynyt, Zyskowicz harmittelee.
