Eduskunnan täysistunnossa puhuttiin tiistaina välineellistetyn maahantulon torjumisen laista. Kyse on niin sanotun rajalain tai rajaturvallisuuslain jatkamisesta vuoden 2026 loppuun asti.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) totesi, että vaikka rajatilanne on tällä hetkellä vakaa, on tilanteen vaikeutumiseen ja mahdollisiin nopeisiin ja vakaviin muutoksiin välttämätöntä varautua.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz määritteli istunnossa, että lakia koskevassa oikeudellisessa ja poliittisessa keskustelussa on ytimeltään kyse seuraavasta:
– Tuleeko demokraattisella oikeusvaltio-Suomella olla tarvittaessa mahdollisuus torjua sellaista toimintaa, jossa vihamielinen naapurivaltio, eli Venäjä, väärinkäyttäen kansainvälisiä sopimuksia, siis väärinkäyttäen kansainvälistä oikeutta ja hyväksikäyttäen kolmannen maan kansalaisia niin sanottuina turvapaikanhakijoina, pyrkii painostamaan, horjuttamaan tai hämmentämään Suomea tai Suomen kautta muita unionin jäsenmaita?, Ben Zyskowicz kysyi.
Hänen oma vastauksensa on yksiselitteinen: ”kyllä”.
– Se on sekä poliittinen että oikeudellinen vastaukseni. Vastakkainen näkemys tarkoittaisi sitä, että Venäjä saa itse päättää, missä tarkoituksessa työntää tänne kolmannen maan kansalaisia, minkä määrän, milloin, keitä ja niin edelleen. Se olisi täysin kestämätön tilanne, Zyskowicz perusteli.
SDP:n Kimmo Kiljunen totesi, että rajan pysyvä kiinniolo on myös ihmisoikeusongelma. Hän kysyi ”onko tätä viitekehystä ajatellen taustalla rajalain ydintavoite siinä, että se mahdollistaisi rajan hallitun avaamisen”.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) esitti toivomuksen.
– Pyydän, että lain vastustajat lopettavat oikeusvaltion ja perustuslain käyttämisen keppihevosena tämän lain vastustamiseksi, Vestman lausui.
