– Pidän tämänhetkistä taloustilannetta vakavampana kuin 1990-luvun alun talouskriisiä, toteaa talousvaikuttaja Björn Wahlroos talouspoliittisen M&A-podcastin uusimmassa jaksossa. Podcastia juontavat Mika Maliranta ja Matti Apunen.
– Suomi on ollut kriisissä 15 vuotta, emmekä ole saaneet mitään ratkaisuja aikaan. Olen varma, että kriisi on uudistusten kannalta välttämätön ehto, mutta nyt näyttää siltä se ei ole riittävä ehto, Wahlroos lataa.
Muun muassa Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana toimineen Wahlroosin mukaan 1990-luvun alun talouskriisi näkyi enemmän katukuvassa, koska sosiaalinen turvaverkosto oli silloin löyhempi. Wahlroosin mukaan tämän päivän taloustilanne näkyy valtiontalouden alijäämässä.
– Valtio ottaa laskun, ja veronmaksajat viime kädessä maksavat siitä, että se ei näy katukuvassa. Se voi olla ihan hyvä asia, mutta pitkän päälle se ei tietenkään tule toimimaan. Ei budjettitasapaino koskaan leikkauksilla korjaannu, vaan se korjaantuu talouskasvulla. Suuri probleema on, että meillä ei ole ollut talouskasvua 15 vuoteen, hän kommentoi podcastissa.
Wahlroos toteaa, että suomalaisessa politiikassa on tapahtunut ’kolmen askeleen vaihesiirtymä’ vasemmalle, joka pätee kaikkiin puolueisiin.
– Minulla on pieni toive, että tilanne on muuttumassa. Ja se muuttuu kahdesta syystä: meillä on nyt porvarihallitus, joka ensimmäistä kertaa vuosiin ymmärtää, että tilanne on vakava ja ymmärtää myös osin, miksi se on vakava ja suunnilleen, mitä pitäisi tehdä. Toiseksi, jopa sosialidemokraatit alkavat ymmärtää, ettei haluta kolmen ja puolen vuoden kuluttua ottaa vastuuta siitä, mitä silloin on jäljellä.
Wahlroos kritisoi myös ammattiyhdistysliikkeen liikaa valta-asemaa.
– Ongelma on, että olemme antaneet valtio-oikeudellisesti aivan suunnattomasti valtaa ay-liikkeelle, ja sieltä se sana ei aina mene läpi erityisen tehokkaasti. Tiedämme, että yksittäiset ay-johtajat ymmärtävät, että tässä tarvitsisi tehdä jotain, mutta kun ne pannaan kaikki samaan huoneeseen, niin se johtava yhteinen näkemys on sitten jotain aivan muuta.
Podcastin toinen juontaja Matti Apunen tiedustelee myös Wahlroosin näkemystä perussuomalaisista. Millaisena muutosvoimana pidät perussuomalaisia, Apunen kysyy Wahlroosilta.
– Jos kysyt minulta puolueesta instituutiona ja rakenteena, niin sanoisin että eipä kummoisenakaan. Mutta jos alat puhumaan yksilöistä, niin olisin taipuvainen sanomaan, että siellä on tapahtunut jotain hyvin merkittävää. Timo Soinin vasemmistopopulismin jälkeen osa perussuomalaisten johdosta on intellektuelleinta poliittista johtoa, mitä pystyt tänään suomalaisesta puoluekentästä löytämään. Perussuomalaisten johto on erittäin raikas tuuli ummehtuneessa suomalaisessa poliittisessa debattihuoneessa, Wahlroos muotoilee.
Sammon suuromistaja antaa pyyhkeitä myös Euroopan unionin sääntelylle.
– Olen täysin vakuuttunut, että eurooppalainen regulaatiohulluus on kilpaillulle taloudelle kymmenen kertaa vaarallisempi kuin amerikkalaiset monopolit. Amerikassa ollaan dynaamisempia kuin Euroopassa.
Wahlroos nostaa esiin myös perintöverotuksen ja mainitsee sen olevan helppo kiertää. Hän muistuttaa, että Ruotsissa perintöveron poistaminen on johtanut siihen, että ihmiset ovat muuttaneet takaisin maahan.
– Kun joku varakas perhe tai yksilö alkaa suunnitella perintöään ja muuttaa ulkomaille, siinä ei mene pelkästään perintövero vaan siinä menevät pääoma- ja ansioverot samalla, jos henkilö on vielä töissä. Perintövero tuottaa sen efektin, että häipyy paljon muutakin verotusta.
Mitä Suomi voi tällaisessa tilanteessa tehdä, Apunen kysyy Wahlroosilta?
– Meillä on hyvin yksinkertainen ratkaisu: Irlannin tie. Euroopassa on neljä maata, joilla on rakenteellinen kilpailukyvyn heikkous. Ja ne ovat reunamaat: Kreikka, Portugali, Irlanti ja Suomi. Suomi on tämän ryhmän ainoa, joka ei ole tajunnut, että Suomen kanssa kilpaillaan verotuksella ja sääntelyllä, Wahlroos väittää.
– Irlanti on vetänyt puoleensa valtavan määrän amerikkalaisia yhtiöitä ja niiden eurooppalaisia holdingyhtiöitä, joka on tuottanut Irlannille valtavan renessanssin. Samalla se on tuottanut valtavan määrän uusia yrityksiä Dublinin ympäristöön. Myytti siitä, että Eurooppa jotenkin pitää verokilpailun hallinnassa on tyhjää. Itse asiassa verokilpailu on entisestään koventunut. Suomi ei näytä edes ymmärtävän, että kilpailu on käynnissä, hän jatkaa.
Wahlroos antaa myös kritiikkiä vihreälle siirtymälle.
– Minun silmilläni suurin osa tästä niin sanotusta vihreästä siirtymästä ja siihen liittyvistä investoinneista on täyttä huuhaata. Teknologia ei toimi niin kuin poliitikot luulevat. Se tulee johtamaan katastrofiin tuulivoiman liian rakentamisen ja konkurssien kautta. Vedyn tuottaminen ei ole erityisen tehokas energian varastoimisprosessi, hän lataa.
– Toinen aspekti on, että lupaus siitä, että aletaan tukea osaa talouselämästä, kuten vihreää siirtymää, on kuin kärpäspaperi. Se tuo puoleensa kaikkein nopeimmin mutta myös kaikkein epäluotettavimmin toimivat kansainväliset sijoittajat. Kannettu vesi harvemmin pysyy kaivossa, Wahlroos jatkaa podcastissa.
