Britannian merkitys Pohjoismaiden ja Baltian maiden turvallisuudelle on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Tätä on vahvistanut osaltaan se, että Britannian hallituksen vuonna 2021 julkistamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa Venäjä määriteltiin akuuteimmaksi turvallisuusuhaksi.
Pohjoismaissa ja Baltiassa on Chatham House -ajatushautomon tuoreen artikkelin mukaan arvostettu Britannian osoittamaa vahvaa asennetta Venäjää kohtaan ja konkreettisia toimia Ukrainan tukemiseksi sekä Naton itäisen sivustan puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi.
Britannian sitoutuneisuudesta kertoo turvallisuuspolitiikan tutkija Alice Billon-Gallandin ja hänen kollegansa Tomas Jermalaviciusin kirjoittaman artikkelin mukaan muun muassa se, että maa toimii Viroon sijoitetun Naton EFP-taisteluosaston johtovaltiona ja on lähettänyt joukkojaan myös toiseen taisteluosastoon Puolassa.
– Tämä yhdistettynä siihen, että Britannia osallistuu myös Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa sekä alueella toimiviin merellisiin joukkoihin, tekee siitä ratkaisevan tärkeän turvallisuuskumppanin sekä tällä alueella että laajemmin koko Euroopassa, tutkijat sanovat.
He muistuttavat Britannian johtavan myös monikansallista Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoa, jonka erityinen ansio on joustavuus, jolla se kykenee vastaamaan osallistujamaidensa – myös Natoon vielä nyt kuulumattomien Ruotsin ja Suomen – turvallisuustarpeisiin.
Alice Billon-Galland toimii tutkijana Chatham Housen Eurooppa-tutkimusohjelmassa. Tomas Jermalavicius on Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen (ICDS) tutkimusjohtaja.
Vahva sitoutuminen pohjoiseen
Vaikka myös Saksan ja Ranskan on odotettu ottavan nykyistä aktiivisemman roolin Pohjois-Euroopan puolustuksessa, tosiasia on tutkijoiden mukaan toistaiseksi se, että Ranskan painopiste on Naton eteläisellä sivustalla ja EY:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, kun taas Saksa ei useinkaan ole kunnostautunut tämänkaltaisten yhteistyöpyrkimysten johtavana tai organisoivana voimana.
– Molemmilla on myös uskottavuusongelmia Pohjoismaissa ja Baltiassa, koska niiden aiempi Venäjä-politiikka nousee toisinaan uudelleen pintaan keskusteltaessa sotilaallisesta tuesta Ukrainalle tai siitä, miten Venäjää olisi Euroopan sodanjälkeisessä turvallisuusjärjestelmässä kohdeltava, he toteavat.
Britannialla puolestaan on heidän mukaansa kyky nopeisiin päätöksiin sekä sotilaalliset voimavarat ja vahva poliittinen tahto osallistua Pohjoismaiden ja Baltian puolustukseen. Siitä kertovat osaltaan Ruotsille ja Suomelle annetut kahdenväliset turvatakuut sekä lisäjoukkojen ja kaluston sijoittaminen Baltiaan pian sen jälkeen, kun Venäjä oli helmikuussa aloittanut täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
– Ukrainan sodan myötä Euroopan turvallisuuden painopiste on siirtymässä itään. Pohjoismaiden ja Baltian alue on todennäköisesti entistä tärkeämmässä asemassa Britannian integroidun selonteon tulevassa päivityksessä, sillä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Ukrainan sota ja Naton uusi eteen työnnetyn puolustuksen lähestymistapa kohdistavat maan huomion ja sotilaalliset voimavarat Eurooppaan.
