Paluuta Yhdysvaltain presidentiksi tavoittelevan Donald Trumpin on uutisoitu aiemmin vakuuttaneen, että tullessaan valituksi hän lopettaisi kaiken maansa antaman tuen Ukrainalle.
Britannian entinen ulko- ja puolustusministeri Malcolm Rifkind luonnehtii Trumpin lausuntoa vaaralliseksi ja typeräksi.
– Se oli täsmälleen sitä, mitä Vladimir Putin on toivonut kuulevansa. Hänen ei enää tarvitse olettaa, että hänen olisi tehtävä Volodymyr Zelenskyin tavoin todellisia kompromisseja, jos sota haluttaisiin päättää neuvotteluteitse, maansa puolustusministerinä 1992–95 ja ulkoministerinä 1995–97 palvellut Rifkind kirjoittaa brittiläisessä The Times -sanomalehdessä.
– Trumpin edesvastuuttomuuden vuoksi Zelenskyin olisi neuvoteltava altavastaajan asemasta. Venäjän diktaattori ei vaatisi vain laittomasti miehittämiään Ukrainan alueita, vaan Ukrainaa vaadittaisiin luopumaan itsenäisyydestään ja alistumaan Venäjän pysyväksi vasalliksi – sen ”etupiirin” osaksi, Rifkind toteaa.
Hänen mukaansa on tietyllä tavalla myönteistä, että Donald Trump on tehnyt aikeensa selviksi yhdeksän kuukautta ennen Yhdysvaltojen tulevaa presidentinvaalia.
– Trump saattaa bluffata, mutta ottaen huomioon hänen surkeat aiemmat saavutuksensa, se olisi vaarallinen olettamus, ex-ministeri sanoo.
Suomella ja Ruotsilla tärkeä rooli
Britannian, Saksan ja Ranskan on Malcolm Rifkindin mielestä aika sopeutua siihen, että mikäli Trump valitaan, Yhdysvallat voi lakata olemasta luotettava liittolainen ja Euroopan turvallisuuden takaaja.
– Trump ei uhkaa vain Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa. Nato-maiden onkin aloitettava puolustuksellisten suorituskykyjemme perustavanlaatuinen vahvistaminen ja nykyaikaistaminen seuraavien viiden vuoden kuluessa, jotta kykenemme toimimaan suhteessa vihamieliseen ja aggressiiviseen Putinin hallintoon, Rifkind sanoo.
– Eurooppa on huomattavasti vauraampi kuin Venäjä, ja se pystyy vastaamaan tähän haasteeseen – jos siihen on tahtoa. Meidän on myös hyödynnettävä Ruotsin ja Suomen uutta Nato-jäsenyyttä Baltian maiden suojelemiseksi. Itämeri on nyt suurelta osin Naton hallinnassa. — Jos Venäjä hyökkäisi Baltian maihin, näiden maiden puolustusta voitaisiin – toisin kuin aiemmin – vahvistaa muutamissa tunneissa ilmateitse ja meritse Ruotsin Gotlannin saarilinnoituksesta, joka on nyt osa Naton aluetta, hän toteaa.
Eurooppalainen ydinpelote
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1948 saatetaan Rifkindin mukaan olla myös tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei enää suojele Eurooppaa Venäjän ydinhyökkäykseltä tai sellaisella kiristämiseltä.
– Se olisi hyvin vakava asia. On kuitenkin jo nyt käytettävissä oleva keino suojata Eurooppaa Venäjän ydinuhilta. Britannia ja Ranska ovat ydinasevaltioita, joilla on huomattavat ydinasearsenaalit. Nämä arsenaalit ovat toki paljon pienempiä kuin Venäjän, mutta niillä voisi silti tuhota Moskovan, Pietarin ja suuren osan Venäjää siinä missä Putin voisi tuhota Länsi-Euroopan, hän sanoo.
Britannian ja Ranskan onkin hänen mukaansa luotava uusi yhteinen ydinpelotestrategia paitsi oman turvallisuutensa, myös koko Euroopan vuoksi.
Vaikka Britannialla on ollut erimielisyyksiä Euroopan unionin kanssa monissa asioissa, silloin kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, edut ovat yhteiset, hän toteaa.
