– Onko niin, että kaikki tulevat epäonnistumaan Britannian johdossa, mutta heitä, jotka epäonnistuvat muita vähemmän pidämme heitä hyvinä johtajina, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma kysyy Verkkouutisten haastattelussa.
Starmer sai käsiinsä Britannian, jolla on vuosien varrella kertynyt iso joukko ongelmia. Monet niistä on samankaltaisia kuin Suomessa. Talouden kasvu on ollut kituliasta, terveydenhuolto kaipaa uudistusta ja sotea pitäisi uudistaa. Britit eivät edes odota pikavoittoja.
– Kaikki ovat asioita, joita ei pysty yhdessä vaalikaudessa edes korjaamaan. Britannian ja Suomen ongelmia ei ratkaista yhdessä vaalikaudessa. Monet ovat asioita, joita hallitus ei pysty yksin edes ratkaisemaan, Aunesluoma sanoo.
Britanniassa on totuttu kurjuuteen. Ensin se söi konservatiivien kannatusta ja nyt työväenpuolue Labour kärsii samasta ongelmasta. Aunesluoman mukaan työväenpuolueen kannattajien on vaikeampi hyväksyä tiukkoja leikkauksia kuin konservatiivien kannattajien. David Cameronin ensimmäisellä pääministerikaudella konservatiivien suosio kesti rajujakin leikkauksia ilman, että puolueen suosio laski.
Tilanne on vaikea, mutta lisäksi Starmer ei ole ollut kansakunnan pulssilla ja on kompuroinut monissa kysymyksissä. Hän esimerkiksi perui eläkeläisille suunnatun talvilämmityksen energiatuen. Kansan tyytymättömyys kohdistuu juuri pääministerin persoonaan. Jopa 63 prosentilla briteistä on negatiivinen kuva Starmerista tällä hetkellä.
– Hallitukseen edelleen luotetaan, mutta Starmer on ollut kuin britannialainen versio Saksan liittokansleria Olaf Scholzista. Starmerilla on takanaan vahva hallitus ja vahva parlamentaarinen enemmistö, mutta hän silti ”scholzailee”. Scholz epäonnistui liittokanslerina, koska hänen hallituskoalitionsa oli valuvikainen, mutta Starmerin joukkue on hyvä, Aunesluoma sanoo.
– Jalkapallotermein voisi sanoa, että kentällä on hyvä joukkue, mutta valmentaja on epäonnistunut. Starmerin poliittiset vaistot eivät ole olleet sellaiset kuin huippupoliitikolta vaaditaan.
Ei Starmer ole kaikessa kuitenkaan epäonnistunut. Hänen hallituksensa on saanut maahan uusia ulkomaisia investointeja 50 miljardin punnan edestä, joista 24 miljardia on suuntautunut vihreisiin investointeihin.
Aunesluoman mukaan Starmer on kompuroinut alussa, mutta hänen hallitukseensa kuitenkin vielä luotetaan.
– Keir Starmerin kannalta hyvä uutinen on se, että sen vastustajilla on vielä suurempia ongelmia.
Reform UK on historiallisesti ohittanut konservatiivit kannatusmittauksissa. Puolueen teemana kesän vaaleissa oli maahanmuuttokriittisyys. Puheenjohtaja Nigel Faragen paluu saarivaltakunnan politiikkaan on ollut onnistunut. Hän on tällä hetkellä Britannian suosituin poliitikko.
Torstaina julkaistussa gallupissa UK Reform kannatus oli tasaluvuissa Labourin kanssa. Molempien kannatus on tällä 25 prosenttia.
– On hyvin mahdollinen skenaario, että Reform UK nousee pääoppositiopuolueeksi, Juhana Aunesluoma sanoo.
– Reform UK voisi näivettää konservatiivipuolueen. Jos otamme analogian Yhdysvalloista, niin Donald Trump otti askel askeleelta republikaanipuolueen haltuunsa. Voisi ajatella, että Reform UK veisi konservatiivipuolueen äänestäjät ja paikallisorganisaatiot ja söisi sitä myöden puolueen sisäänsä.
Britannian poliittinen järjestelmä kaipaisikin Aunesluoman mukaan muutosta. Hänen mukaansa maassa pitäisi siirtyä suhteelliseen vaalitapaan, mutta sellaista muutosta ei ole näköpiirissä.
– Britanniassa ei ole enää kaksipuoluejärjestelmä. Tilanne on erikoinen, sillä vaalijärjestelmä ohjaa siihen, että äänet polarisoituvat kahden puolueen kesken. Puoluekenttä on kuitenkin pirstoutunut. Maassa puoluekenttä ja vaalijärjestelmä elävät eri todellisuuksissa. Se kertoo, kuinka rikki Britannian poliittinen järjestelmä on, Aunesluoma sanoo.
– Brittisysteemissä pitäisi olla selkeä oppositio. Nyt sitä ei ole.
