Valta vaihtui Britanniassa heinäkuussa. Työväenpuolue labourin pääministeri Keir Starmerilla on entisten murheiden lisäksi uusi päänvaiva. Eri puolella Britanniaa syttyi rajuja mellakoita, kun sudanilaistaustainen brittimies hyökkäsi tanssiopistoon Southportissa ja surmasi kolme pientä tyttöä.
Tästä aiheutui laajoja mellakoita, kun raivostuneet britit ryntäsivät joukolla kadulle.
– Britannian tilannetta ei kannata liiaksi yhteiskunnallistaa ja mystifioida. Mellakoiden takana on English Defence League. EDL on viranomaisille hyvinkin tuttu uusnatsi-liike, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Verkkouutisten haastattelussa.
– English Defence Leaguessa on hyvin pieni ydinporukka, jota johtaa Tommy Robinson. He ovat saaneet yllytettyä ihmisiä mukaan väkivaltaiseen mellakointiin. Ranskan ja Britannian poliittiseen kulttuuriin myös kuuluvat tämänkaltaiset mellakoinnit. Perinteet ovat jopa vuosisataisia.
Mellakat eivät ole uusi ilmiö Britanniassa. Aunesluoma muistuttaa, että vuonna 2011 Etelä-Lontoossa oli vastaavia laajoja mellakoita.
Britannian viime aikaisissa tapahtumissa uuden roolin on ottanut sosiaalinen media. Sosiaalinen media on alusta, jossa on ollut helppo heittää bensaa kyteviin liekkeihin aina Suomesta asti.
– Etelä-Lontoon mellakoissa sosiaalinen media ei ollut vielä isossa roolissa. Mutta nekin leimahtivat hieman niin kuin puskapalo Kreikassa kovalla tuulella. Nykyteknologia mahdollistaa sen, että ilmiöt muuttuvat tänä päivänä helposti viraaleiksi, Aunesluoma sanoo.
– Sosiaalisen median keskustelu lietsoo liekkejä, mutta liekit myös sammuvat varsin nopeasti, kuten nyt näyttää tapahtuman. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin huliganismista. Paras analyysi, jonka olen nähnyt on verrata nyt nähtyjä mellakoita jalkapallohuliganismiin.
Suomessa on epäilty, että mellakat liittyvät maahanmuuttajataustaisten ja näiden tekemien rikosten hyssyttelyyn. Aunesluoma tyrmää sen, että maahanmuuttokriittinen keskustelu ei olisi saanut jalansijaa Britanniassa. Tässä tapauksessa hänen mukaansa vertaus jalkapallohuliganismiin on osuvampi.
– Maahanmuuttokriittisille äänille löytyy kyllä Britanniasta kanavia. Mellakoissa on kyse sosiaalisesta liikehdinnästä. Ihmiset lähtivät mukaan jalkapallohuliganismiin, koska he halusivat kuulua johonkin. Joukossa oli kaikenlaisia ihmisiä. Nytkään mellakoitsijat eivät ole yhteiskunnan vähäosaisimpia.
Miten Britannia selviää tästä?
Sosiaalisella medialla on ollut tapahtumissa oma roolinsa. Keskusteluun on liitytty aina X:n johtoportaasta asti. Elon Musk epäili viestipalvelu X:ssä, että sisällissota Britanniassa olisi väistämätön.
Aunesluoma muistuttaa, että Britanniassa on pitkä kokemus mellakoinnista. Viranomaisilla on myös kokemusta siitä, miten mellakat sammutetaan.
– Kuten sanottua tämän tyyppiset mellakat eivät ole Britanniassa uusia. Hallitus, syyttäjälaitos ja poliisi lähtivät heti hoitamaan tilannetta. Tuhat ihmistä pidätettiin mellakoiden seurauksena, Aunesluoma sanoo.
– Kun taustalla ei kuitenkaan ole kovin syvää poliittista sitoutumista, niin silloin perinteiset yleisen järjestyksenpidon mekanismit toimivat. Britannian laki on aiempien kokemuksien vuoksi säädetty ankaraksi. Mellakoitsijoita on joutunut muutaman päivän sisällä kolmeksi tai viideksi vankilaan. Katumus on mellakoitsijoiden keskuudessa valtavaa.
Aunesluoman mukaan nopeasti langetetut tuomiot lopettavat mellakat tehokkaasti.
Pääministeri Keir Starmerin hallituksella on kuitenkin käsissään uusi ongelma. Britannian vankiloiden seinät pullistelivat vangeista jo ennen Britannian uusia mellakoita. Nyt noiden seinien sisälle täytyy saada lisää väkeä.
– Britanniassa joudutaan vapauttamaan etuajassa muita rikollisia. He joutuvat muuntamaan vaarattomimmiksi katsottujen vankien tuomioita ennenaikaisesti ehdollisiksi, koska vankilat ovat aivan täynnä.
