Pohjoismaat, Baltia ja Puola suhtautuvat kokeneen brittiläisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Edward Lucasin mukaan yhä kärsimättömämmin Yhdysvaltojen epäröivään linjaan Ukrainan tukemisessa ja pidättyvyyteen Venäjän hybridioperaatioiden edessä.
Pohjois-Euroopan maat käyttävät hänen mukaansa nyt huomattavia summia puolustukseen ja rakentavat tiiviitä kahden- ja monenvälisiä suunnittelun, tiedustelun ja puolustustarvikehankintojen yhteistyöjärjestelyjä seuraavan Venäjän aloittaman sodan varalta.
– Kontrasti eteläisempiin maihin on jyrkkä. Keskieurooppalaiset valtiot eivät vain laahaa jäljessä – ne ovat menossa väärään suuntaan, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa toimiva Lucas kirjoittaa.
Hän viittaa muun muassa Itävaltaan, Slovakiaan ja Unkariin, joissa Venäjää myötäilevät ja Ukraina-apuun kriittisesti suhtautuvat puolueet ovat vahvistamassa asemiaan. Samankaltainen kehitys on hänen mukaansa mahdollinen myös sisäisesti jakautuneessa Tšekin tasavallassa.
– Tilanne lännessä ei ole paljonkaan valoisampi. Putin-myönteiset oikeisto- ja vasemmistopuolueet ovat menestyneet hyvin Saksan viimeaikaisissa aluevaaleissa. Liittokansleri Olaf Scholzin koalitio on yhä huonommin toimiva, ja sen epäonnistuminen ulottuu kauas Venäjän ulkopuolelle. Euroopan suurimman talouden Kiina-politiikkaa näyttävät ohjaavan lyhyen aikavälin kaupalliset näkökohdat. Suurten maiden johtajista vain Italian pääministeri Giorgia Meloni osoittaa selkeyttä ja päättäväisyyttä, Lucas toteaa.
Vahva Itämeren akseli
Euroopan unioni näyttäytyy Lucasin mielestä hälyttävään kansainväliseen tilanteeseen nähden liian haparoivana, eikä Ursula von der Leyenin johtaman uuden komission jäsenten kuulemisten lykkääntyminen marraskuuhun ainakaan helpota tilannetta.
– Yli 30 maan ”suuri Eurooppa” – Natoon, EU:hun tai molempiin kuuluvien maiden kokonaisuus – ei lyhyesti sanoen ole valmis kantamaan oman turvallisuutensa taakkaa. Sillä ei ole strategista näkemystä: sillä ei ole mitään sanottavaa esimerkiksi Lähi-idästä. Sen puolustusteollisuus on kansallisen itsekkyyden vuoksi hajanaista, Lucas sanoo.
– Eurooppa ei myöskään pysty vielä olemaan luotettava liittolainen Yhdysvalloille. Teoriassa asetelman pitäisi olla ilmeinen: amerikkalaisia autettaisiin hillitsemään ja rajoittamaan Kiinaa vastineeksi Yhdysvaltojen jatkuvista sotilaallisista takuista Euroopalle. Liian monet eurooppalaiset kuitenkin kavahtavat ajatusta joutumisesta maailmanlaajuiseen yhteenottoon Kiinan kanssa. He haluavat mieluummin tehdä rahaa, Lucas huomauttaa.
– Tätä taustaa vasten Pohjoismaiden, Puolan ja Baltian maiden asema näyttää erityisen tärkeältä. Näillä liittolaismailla on toimivat hallitukset, vahvat taloudet, kestävät yhteiskunnat ja kyvykkäät asevoimat. Kun tähän lisätään vielä jokunen maa, kuten Britannia ja Alankomaat, tämä uusi ryhmittymä Itämeren ympärillä näyttää yhä lupaavammalta, hän toteaa.
