Brittiläinen Times-lehti on haastatellut Ruotsin ensimmäistä kansallisen turvallisuuden neuvonantajaa Henrik Landerholmia.
Ruotsin todetaan olleen aiemmin vakauden ja sosiaalisen koheesion mallimaa. Brittimedian mukaan sitä uhkaavat nyt kolmella eri rintamalla Venäjä, islamistinen terrorismi ja jengiväkivalta, jossa aseistautuneet kartellit ovat taistelleet keskenään asein ja pommein.
Turvallisuushaasteita kuvaillaan vakavimmiksi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Henrik Landerholmin mukaan Kreml on käyttänyt disinformaatiota ja muita hybridisodankäynnin tekniikoita epävakauden lietsomiseksi. Yhteiskunnan heikkoihin kohtiin on isketty muun muassa yllyttämällä ääri-islamisteja.
Lokakuussa kaksi ruotsalaista jalkapallofania ammuttiin kuoliaaksi Brysselissä. Ruotsin ja Viron välistä merenalaista tietoliikennekaapelia vahingoitettiin tarkoituksella samaan aikaan Suomenlahden epäillyn putki- ja kaapelisabotaasin kanssa.
Syyskuussa aseilla tehtyjä murhia kirjattiin Ruotsissa ennätykselliset yksitoista kappaletta. Asukkaita kohden ampumisia on Tukholmassa 30 kertaa enemmän kuin Lontoossa.
– Sanoisin, että tilanne on vakava, jopa hyvin vakava, Henrik Landerholm sanoo Timesille.
Kansallisen turvallisuuden neuvonantajan pesti luotiin vasta vuosi sitten. Landerholmin mukaan haasteena on, että kaikki erilliset uhkakuvat luovat yhdessä suurta painetta ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Tämä heijastuu myös poliittiselle tasolle.
Ongelmien taustalla ovat suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaiset ja turvattomat lähiöt, joissa työllisyys ja koulutus ovat alhaisella tasolla. Alueet ovat alttiita syrjäytymiselle sekä jengien ja islamistien rekrytoinnille.
Ruotsin hallitus otti kuluvalla viikolla vastaan asevoimien esityksen siitä, kuinka 2020-luvun turvallisuusuhkiin pitäisi vastata. Erityisenä huolenaiheena on Itämeren suojaaminen Venäjän aggressiolta.
