Valtionhallinnon henkilöstömenot ovat paisuneet viime vuosina, kertoo Helsingin Sanomat.
Työntekijöiden määrää ovat viime vuosina kasvattaneet etenkin turvallisuuteen ja oikeuslaitokseen tehdyt satsaukset. Hallintoa paisutti myös se, että vuonna 2022 voimaan tullut pohjoismainen työnhaun malli paransi työvoimatoimistojen resursseja.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä näkee paisuneen hallinnon taustalla muitakin tekijöitä.
– Monissa ministeriöissä työntekijämäärä on viime vuosina kasvanut jopa kymmenen prosenttia. On tullut uutta lainsäädäntöä, mutta samaan aikaan ei ole osattu luopua mistään eikä ole kriittisesti arvioitu, mitä tehtäviä voitaisiin jättää vähemmälle, Niemelä sanoo HS:lle.
Tällä hallituskaudella valtionhallinnossa tavoitellaan lähes 400 miljoonan euron säästöjä. Suurin osa valtion virastojen, laitosten ja ministeriöiden menoista muodostuu työvoimakuluista. Nämä muodostavat kuluista peräti 80 prosenttia.
Säästötoimien seurauksena monissa valtionhallinnon toimipisteissä on käynnistetty yhteistoimintaneuvotteluja. Ammattiliitot ovat arvioineet, että säästöt tulevat johtumaan noin 3 000-5 000 työpaikan vähenemiseen. Viime vuonna valtiolla oli yhteensä 81 700 työntekijää.
