Bulgariassa on syntynyt osana vuodesta 2021 jatkunutta poliittista kriisiä niin sanottu natsikohu, kertoo Balkan Insight.
Venäläismielinen äärinationalistinen puolue Văzraždane (suom. ”Uudelleensyntymä” tai ”Renessanssi”) julkaisi virallisella Telegram-kanavallaan kuvan, joka esittää pitkän linjan liberaalipoliitikkoa ja bulgarianjuutalaista Solomon Isak Pasia keskitysleirivankina.
– Jos et halua kaasua Venäjältä, tule meille ja hengitä meidän kaasuamme, luki puolueen julkaisemassa Telegram-viestissä, jonka ohessa oli kuva natsisotilaasta viemässä keskitysleirivankia oletettavasti kaasutettavaksi.
Syyttäjä on ilmoittanut tutkivansa puolueen julkaisemaa kuvaa. Maanantaina 17. heinäkuuta Bulgarian liberaalia keskustaoikeistoa edustava hallituspuolue PP-DB tuomitsi venäläismielisen Văzraždane-puolueen harjoittaman yllytyksen väkivaltaan, homofobian ja ”ihmisvastaisen propagandan”, joka viimeisimpänä on kohdistunut juutalaiseen Solomon Pasiin.
Pasin perhe onnistuttiin holokaustin aikaan pelastamaan ja se vältti keskitysleirin. Alkujaan matemaatikkona toiminut Solomon Pasi on ollut kommunismin vastustaja jo 1980-luvulta lähtien.
Solomon Pasi perusti vuonna 1990 edelleen toimivan Bulgarian Atlantti-seuran, joka ajoi länsi-integraatiota ja Nato-jäsenyyttä. Pasin tavoite Nato-jäsenyydestä saavutettiin vuonna 2004.
Ensitöikseen uutena kansanedustajana vuonna 1990 Pasi teki lakiesityksen Varsovan liitosta eroamiseksi ja Natoon liittymiseksi. Hän on ollut tuosta lähtien ollut yksi tunnetuimpia Kremlin vastustajia Bulgariassa.
Bulgarian hallitus tukee Ukrainaa – kansa ei niinkään
Bulgariassa on ollut viimeiset kaksi vuotta käynnissä poliittinen kriisi, joka liittyy paljolti Venäjään ja Ukrainan tukemiseen. Bulgaria on ollut yksi Ukrainan suurimpia tukijoita, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä ja tässä.
Sen sijaan eteläslaaveihin kuuluvat bulgaarit ovat perinteisesti suhtautuneet myötämielisesti Venäjään aina vuoden 1878 itsenäistymisestä lähtien. Bulgariassa väestöstä peräti 65 prosenttia näkee Venäjän kumppanina tai liittolaisena, millä se eroaa radikaalisti muusta Euroopasta, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä.
Vuosien 2021-2023 poliittisen kriisin aikana on järjestetty jo viidet vaalit, joissa venäläismielisen äärinationalistisen Văzraždanen paikkamäärä on kasvanut aina vaali vaalilta.
Nyt puolueella on jo 37 paikkaa 240-paikkaisessa parlamentissa, vaikka ennen marraskuuta 2021 sillä ei ollut yhtään kansanedustajaa.
Hallituspuolue PP-DB:lla on 63 edustajaa ja sitä tukevalla länsimielisellä konservatiivipuolue GERB-SDS:lla 69 paikkaa eli enemmistökoalitiolla on yhteensä 132 paikkaa.
Văzraždane vastustaa Euroopan unionia, Natoa, Yhdysvaltoja, juutalaisia ja rokotteita sekä seksuaalivähemmistöistä puhumista.
Văzraždane kannattaa eroa Natosta ja suhteiden normalisoimista Venäjään. Puolue perustettiin vuonna 2014, mutta varsinaisesti sen kannatus lähti nousuun koronarokotteiden vastustamisella. Tosin myöhemmin selvisi, että sen puoluejohto oli rokotettu koronaa vastaan.
Văzraždanen puheenjohtaja Kostadin Kostadinov on vaatinut, että Bulgariasta tulee ”hävittää russofobinen roska tuholaisten tapaan”.
Lisäksi puolue on ajanut venäläisen kaasu- ja öljy-yhtiö Lukoilin toiminnan laajentamista. Bulgarian ainoan ja samalla Balkanin suurimman öljynjalostamon omistaa Lukoil.
Kriisiin mausteensa tuo Bulgarian presidenttinä on vuodesta 2017 lähtien toiminut sosialistisen puolueen (ent. kommunistinen puolue) ehdokkaana valittu Rumen Radev. Kenraalimajuri evp. Radev on entinen kommunistiajan punaupseeri ja kommunistipuolueen jäsen.
Radev on venäläismielinen ja vaikuttaa suhtautuvan myötämielisesti Văzraždaneen tai ei ainakaan suostu arvostelemaan puoluetta. Hän ei ole myöskään kommentoinut Pasin kaasuttamista vihjannut viestiä. Sen sijaan Radev vastustaa tiukasti aseapua Ukrainalle.
– Ukraina inttää, että sotaa pitkää jatkaa, ja Eurooppa maksaa viulut, sanoi Radev viime perjantaina 14. heinäkuuta.
