Ruotsin laajalevikkisin päivälehti Dagens Nyheter (DN) suitsuttaa tuoreessa pääkirjoituksessaan Suomen turvallisuuspoliittista linjaa ja kokonaismaanpuolustuksellista konseptia.
– Suomi rakentaa vahvoja väestönsuojia ja valmistautuu evakuointeihin. Ruotsissa toivotaan, että Geneven sopimukset pelastavat sairaalamme pommeilta ja ohjuksilta, lehti kirjoittaa.
DN viittaa brittilehti Financial Timesin äskettäiseen laajaan artikkeliin , jossa kuvataan, kuinka Suomi on valmistautunut mahdolliseen konfliktiin Venäjän kanssa – ei vasta Ukrainan sodan alettua, vaan pitkäjänteisesti toisesta maailmansodasta lähtien. Lehti nostaa esiin niin polttoaineiden, viljan ja lääkkeiden varmuusvarastot, väestönsuojat kuin yleisen asevelvollisuudenkin, jota Suomessa – toisin kuin Ruotsissa – ei koskaan lakkautettu.
– Lähes kolmannes aikuisväestöstä on reserviläisiä eli entisiä varusmiehiä, jotka voidaan tarvittaessa kutsua palvelukseen, DN muistuttaa.
Erityisen merkittävänä lehti pitää sitä, että koko suomalainen yhteiskunta on organisoitu toimimaan sodassa. Varautumiseen liittyvä vuorovaikutus poliitikkojen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä on tiivistä, tunnistettuja heikkouksia pyritään systemaattisesti vahvistamaan ja harjoittelua tapahtuu kaiken aikaa.
Itseruoskinnan paikka
Ruotsin varautuminen oli DN:n mukaan aikoinaan samankaltaista kuin Suomessa.
– Valmiutemme kylmän sodan aikana oli hyvin harkittua ja suunniteltua. Oli olemassa järjestelmä. Mutta me purimme sen uskoessamme ikuiseen rauhaan, lehti kirjoittaa.
– Ruotsi oli kuin sadun heinäsirkka, joka vietti kesän huvittelemalla ja ajattelemalla muita asioita samaan aikaan kun naapurimme, ahkerat muurahaiset, järjestelivät taloa talven varalle.
DN pitää sinänsä myönteisenä sitä, että Ruotsin hallitus on vihdoin ilmoittanut merkittävistä lisäpanostuksista maanpuolustukseen, mutta huomauttaa sen tapahtuvan myöhään.
– Pasifistisesti ajattelevat keskustelijat voivat silti yhä leimata puolustukseen osoitetut varat ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä tukevat argumentit ”sodanlietsonnaksi” ja ”militarismiksi” – jopa sen jälkeen, kun Venäjä täysin provosoimatta hyökkäsi Ukrainaan. Kysymys kuuluukin, ovatko Suomen varautuminen, vahva puolustus ja Naton kannalle kääntynyt mielipide sodanlietsontaa, lehti kysyy.
– Aikuisilla on suunnitelma. He osaavat kuvitella myrskyjä paahteisimmankin auringonpaisteen jälkeen, ja heillä on sadevarusteet vaatekaapissaan. He tietävät, että ruokakomerosta voi loppua ruoka, ja he hankkivat varastoja ajoissa. Lapsilla on sen sijaan taipumus uskoa, että kaikki pysyy ennallaan ja että asiat yleensä järjestyvät – tarvittaessa jonkun toisen toimesta.
