Daniel Sazonov, 31, on valittu kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingissä. Päätöksen teki puolueen piirikokous. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestariksi vuonna 2021 noussut Sazonov kertoo Verkkouutisille lähtevänsä pormestarikisaan hyvillä mielin ja valmistautuneena kovaan työhön, jota on kampanjan tiimoilta luvassa.
– Helsinki tarvitsee kunnianhimon kasvattamista kaikessa tekemisessä niin kuin olen aiemminkin sanonut, Sazonov linjaa.
Kunnianhimon kasvattamisen ydinasioina hän mainitsee alueiden välisen segregaation torjunnan ja kansainvälisten osaajien houkuttelun. Isot liikenne- ja rakennushankkeet pitää saada toteutettua nopeasti ja määrätietoisesti.
– Samalla pitäisi muistaa paremmin, että Helsinki on myös lähes 700 000 ihmisen koti, joiden palveluista, liikkumisesta ja muista arkisista asioista tulee huolehtia.
Helsingin Sanomien jutussa sinusta piirrettiin kuvaa politiikan pelurina, joka on varsin lyhyessä ajassa junaillut itsensä kaupunkipolitiikan eturiviin. Tunnistatko itsesi siitä?
– Jokainen tekee tällaisissa asioissa tietysti omat tulkintansa. Pyrin kaupunkipolitiikassa hoitamaan hommat mahdollisimman hyvin ja edistämään kokoomuksen tavoitteita mahdollisimman vahvasti, Sazonov kuittaa.
Hassuna keskusteluna Sazonov pitää HS:n esittämää näkemystä, jonka mukaan hän olisi ”pelannut tieltään” nykyisen pormestarin Juhana Vartiaisen.
– Hän [Vartiainen] kävi omat pohdintansa ja ilmoitti ratkaisustaan, ja minä ilmoitin omasta ratkaisustani sen jälkeen, kun laajaa tukea allekirjoittaneen ehdokkuutta kohtaan löytyi.
Toisaalta eikö politiikassa pidä pelaajan taitoja ollakin, jotta asioita saa läpi?
– Politiikka on monella tasolla tiivistä yhteistyön tekemistä. Se on sitä oman puolueen sisällä, yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa, eri kaupunkien välillä ja valtion suuntaan. Mielestäni hyvä yhteistyö eri suuntiin on oma vahvuuteni, Sazonov muotoilee.
Mediassa häntä on väitetty myös poliitikkona näkymättömäksi. Yhteydenottojen määrä helsinkiläisiltä ei Sazonovin mielestä puolla tällaista vaikutelmaa.
– Jos naistenlehtijuttuja tai supervahvaa somepresenssiä pidetään näkyvyyden pohjana, niin on totta, sellaista minulla ei valtavasti ole ollut. Ajattelen kuitenkin, että asioissa olen näkynyt ja apulaispormestarina olen kommentoinut julkisuudessa mitä erilaisempia asioita, Sazonov kommentoi.
Kasvu on merkki menestyvästä kaupungista
Liikenne on ollut jo vuosia yksi Helsingin kestopuheenaiheista. Mitä sanot niille, jotka ovat äänestäneet kokoomuksen kaupungin suurimmaksi puolueeksi ja saavat sitten huomata, että esimerkiksi keskustan liikennesumppu on ja pysyy, ja autokaistojakin halutaan taas poistaa?
– Jos puhutaan sujuvan liikenteen turvaamisesta, niin kokoomus on sille varmin tae. Jos kokoomus ei puolustaisi kaikkien liikennemuotojen huomiointia suunnittelussa, niin olen vakuuttunut, että Helsingissä tehtäisiin vielä paljon hölmömpää liikennepolitiikkaa.
– Täytyy muistaa, että suurin puolue ei yksin voi sanella päätöksiä, vaan täytyy saada poliittinen enemmistö hyvien päätösten taakse, Sazonov jatkaa.
Monesti puhutaan siitä, että Helsingin tärkeissä päätöksissä on vaa’ankieliasema milloin demareilla, milloin vihreillä, kun vasemmistopuolueet ja vihreät lyöttäytyvät yhteen.
Sazonovin mukaan tämä kuva on liian yksipuolinen. Lisäksi onhan jokainen vaali mahdollisuus parantaa asemia vahvemmalla vaalituloksella, hän toteaa.
– Mutta kaksi huomiota: isoissa asioissa Helsingissä on pystytty rakentamaan laajapohjainen enemmistö. Budjettineuvotteluissa on saavutettu yksimielinen tulos kaikkien puolueiden kesken, veroprosentissa suunta on ollut alas- eikä ylöspäin ja on tehty vahvaa talouspolitiikkaa. Ja sitten on hankkeita, kuten [Jätkäsaaren] satamatunneli, jota olemme kuljettaneet eteenpäin yhdessä SDP:n, perussuomalaisten ja RKP:n kanssa, Sazonov sanoo.
Liikennettä suurempi kipukohta kaupunkilaisille on Helsingin kasvupaine ja kaupungin tiivistyminen. Lähimetsien, kallioiden ja puistojen puolustaminen kirvoittaa kansanliikkeitä. Sazonov muistuttaa, että kasvu on menestyvän kaupungin merkki.
– Jos väkimäärä laskee, on paljon rankempaa: kouluja ja päiväkoteja suljetaan, palveluita ajetaan alas ja asuntojen hinta laskee. Ei Helsinki mainosta Seinäjoen Sanomissa, että muuttakaa tänne, vaan kaupunki kasvaa luonnollisesti, koska ihmiset valitsevat asua täällä.
– Tiivis rakentaminen sopii esimerkiksi Kalasatamaan tai Pasilaan hyvin, mutta sen vastapainoksi pitää huolehtia vanhojen lähiöiden väljyydestä ja omakotitaloalueiden riittävyydestä.
Ei pelkkää kerrostalorakentamista
Viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi liki 11 000 hengellä ja väestö kasvaa voimakkaasti etenkin maahanmuuton ansiosta. Sazonov painottaa, että suurelta osin kaupunkiin muutetaan työn perässä.
– Ja se on ehdottoman positiivista ja tervetullutta. Luvuissa näkyy myös kotikunnan hakeneiden ukrainalaisten määrä.
Tilastot eivät Sazonovin mukaan myöskään tue sitä, että lapsiperheet karkaisivat Helsingistä.
– Helsinki on saanut kotimaista nettomuuttovoittoa tänä ja viime vuonna, eli myös kotimaan sisällä kaupunki vetää. Tunnistan kuitenkin sen, että erilaista asumista pitää olla tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin, jotta lapsiperheet eivät joudu pientaloja etsiessään katsomaan Vantaalle tai Espooseen.
Esimerkiksi Östersundomiin saataisiin Sazonovin mukaan paljon pientaloasumista, jopa omakotitaloalueita, etenkin kun alueen tiukka kerrostalovaltainen osayleiskaava kumoutui oikeudessa.
Millainen johtaja Sazonovista tulisi?
– Onnistunut kaupunkiorganisaation poliittinen johtaminen koostuu kahdesta elementistä: on kyettävä vaalimaan yhteistyötä ja pystyttävä rakentamaan yhteisiä ratkaisuja, mutta on myös oltava määrätietoisuutta ja jämäkkyyttä, jolla asiat viedään toteutukseen asti, Sazonov määrittelee.
– Isossa organisaatiossa on aina vähän niin sanottua virkakitkaa. Siinä tarvitaan kykyä johtaa jämäkästi, että asiat etenevät käytäntöön eivätkä jää julistusten asteelle.
