Danske Bank ennustaa nyt, että kuluttajahintojen muutos eli inflaatio on kuluvana vuonna 6,5 prosenttia. Ensi vuonna pankki ennustaa inflaation hidastuvan 2,3 prosenttiin. Ennusteen toteutuessa inflaatio olisi lähellä Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin hintavakaustavoitetta.
– Inflaatio rasittaa edelleen kuluttajien ostovoimaa, ja korkojen nousu jarruttaa sekä kuluttajien että yritysten investointeja. Työmarkkinoiden pysyminen vakaana on tuonut kestävyyttä talouteen. Talouden vastatuulet heikkenivät keväällä, koska energian hinnan painuminen veti inflaation laskuun, mikä yhdistettynä palkkojen ripeämpään nousuun vähitellen kohentaa ostovoimaa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Pohjainflaatio on yhä koholla. Inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jäisikin myös ensi talvena matalaksi. Ansiotason nousu kiihtyy neljän prosentin tuntumaan, mikä on omiaan ylläpitämään inflaatiota etenkin palvelualoilla.
Danske Bank pitää ennusteensa Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä tälle ja ensi vuodelle ennallaan ja arvioi, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna talous kääntyisi 0,8 prosentin kasvuun.
– Lähiaikojen talousnäkymät ovat heikot, kuluttaja on varovainen ja asuntotuotanto supistuu rajusti, mutta inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa ensi vuonna. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin 2024, sanoo Kuoppamäki.
Työttömyys pysyy matalana
Suomen talouden vahvuus on ollut matala työttömyys. Työttömyysaste pysyy ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna pienenä.
Kuluvalle vuodelle Danske Bank ennustaa 7,2 prosentin työttömyyttä (aiempi ennuste 7,0 %). Ensi vuonna työttömyys putoaisi pankin ennusteen mukaan 7,0 prosenttiin (aiempi ennuste 6,8 %).
Hyvä työllisyystilanne ja koronakriisin aikana kertyneet säästöt ovat auttaneet ylläpitämään elintasoa korkean inflaation oloissa. Taloutta jarruttavat nopeasti kasvaneet korkomenot.
– Kasvava joukko kotitalouksia on joutunut käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi. Säästämisaste laski vuonna 2022 alemmas kuin kertaakaan sitten vuoden 1988, ja kotitalouksien talletuskanta supistui alkuvuonna 2023. Säästöjä on edelleen jäljellä, mutta kohonneiden korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu vielä loppuvuonna korkomenoihin, Kuoppamäki sanoo.
