– Riippumatta siitä miten ja milloin Ukrainassa käytävä sota päättyy ja kuka on Yhdysvaltojen seuraava presidentti, on selvää, että Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen, totesi Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen 248. maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina.
Kenraalin mukaan sotilaallisesta näkökulmasta se tarkoittaa pelkistetysti kahta asiaa, puolustusbudjettien nostamista ja Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteetin ja kyvykkyyden nostamista.
– Puolustusteollisuuteen tehtävät investoinnit ovat myös edellytys Ukrainan pitkäjänteiselle tukemiselle. Minusta näyttää siltä, että Nato-maiden yhdessä hyväksymä kahden BKT-prosentin puolustusmenotaso ei tule riittämään kattamaan kaikkea sitä, jota Euroopan on tehtävä.
Kivisen käsitys on, että puolustusteollisuuteen liittyviä haasteita ei ratkaista pelkästään rahalla, vaan se vaatii myös säätelyyn, regulaatioon puuttumista.
– Elämme poikkeuksellisia aikoja. Lännen ja Venäjän turvallisuuskäsitykset näyttävät olevan sovittamattomassa ristiriidassa. Tällaisina aikoina tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Koska tuotantokapasiteetin ylösnosto vie oman aikansa ja Ukrainan tukitarve on välitön, eivätkä omat varmuusvarastot täyty hetkessä, nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.
Kivinen huomioi. että historiallisesti läntiset demokratiat ovat näissä asioissa tehneet päätökset hitaammin kuin autoritaariset valtiot.
– Iso-Britannian pääministeri Stanley Baldwin totesi 1936 käsitellessään Englannin varustautumiseen liittyviä asioita: ”Demokratia on aina kaksi vuotta diktatuureja jäljessä”. Näin näyttää olevan tälläkin kertaa. Vanha totuus ”yleinen mielipide on demokratian kaikkivaltias” luonnollisesti vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, kenraali totesi.
Kivisen mukaan viime aikoina monet kollegani, Euroopan maiden asevoimien komentajat, ovatkin käyttäneet painavia puheenvuoroja omien maidensa varautumistoimien vauhdittamiseksi.
– Suomessa tähän ei ole ollut samanlaista tarvetta, koska me emme toimineet niin kuin pääosa kylmän sodan jälkeen toimi, vaan olemme ylläpitäneet kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjä. Toki niitä pitää ajassa eläen kehittää.
– Samalla kun Eurooppa – toivottavasti nykyistä merkittävästi nopeammin – vahvistaa itseään, on kuitenkin toimittava siten, ettei omilla toimenpiteillä heikennetä transatlanttista linkkiä. Tulevaisuuden näkymä on sen oloinen, että on niin Euroopan kuin Yhdysvaltojen etu puolustaa jatkossakin yhdessä arvojamme. Kivinen jatkoi.
Hän totesi, että viimeisimmät kyselyt ovat osoittaneet suomalaisten maanpuolustustahdon olevan korkealla tasolla.
– Tämä näkyy myös varusmiesten loppukyselyissä sekä reserviläiskyselyissä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn perusteella yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen.
Kivinen jatkoi, että Naton koetaan myös vaikuttavan Suomen turvallisuuteen myönteisesti.
– Kyselyn tulosten perusteella suurin osa suomalaisista kokee Suomen olevan velvollinen auttamaan muita jäsenmaita, mikäli ne joutuisivat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tulokset osoittavat, että Suomi on sotilasliiton jäsenenä turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Olemme valmiit kantamaan oman vastuumme liittokunnan yhteisestä pelotteesta ja puolustuksesta.
