Viron Nato-suurlähettiläs Jüri Luik arvioi, että Venäjän poliittisen johdon yhtenäisyydessä on nähtävillä pieniä halkeamia.
Hän viittasi Postimees -lehden mukaan Viron maanpuolustuskurssin konferenssin puheessaan siihen, että Venäjän duuman puhemies Vjatšeslav Volodin ja parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko ovat antaneet varovaisen kriittisiä lausuntoja presidentti Vladimir Putinin julistamasta liikekannallepanosta.
– Tällä hetkellä Venäjän parlamentti on täysin merkityksetön (tekijä), se on vain kumileimaisin. Jos halkeamat johdossa kuitenkin suurenevat ja muutokset käynnistyvät, niin tärkeäksi tulee se, onko parlamentti sellainen, johon Putin voi laillisin keinoin vaikuttaa ja laillisesti erottaa jonkun. Tällöin käy ilmi, että (hän) ei todellakaan voi, Jüri Luik kuvasi tilanteen mahdollista kehittymistä.
Venäjän parlamentti ja muut valtarakenteet näyttävät tällä hetkellä voimattomilta suhteessa presidenttiin. Myllerrysten keskellä ne voivat suurlähettilään mukaan saada suuren merkityksen.
– Neuvostoliiton hajotessa liittotasavaltojen edustajat tapasivat Belovežjessä ja päättivät hajottaa unionin. Vaikka neuvostoaikana ei ollut merkitystä sillä, että Neuvostoliitossa oli liittotasavaltoja ja perustuslaissa yksi täysin merkityksetön ja absurdi lause liiton purkamisesta, niin muutoksen keskellä se sai hetkessä täysin toisen merkityksen. Siksi Venäjän johdon rakoilun osalta on kiinnitettävä huomio ihmisiin, jotka johtavat rakenteita ja voivat luoda itsenäisen vaikuttajatekijän, Luik totesi.
Venäjän turvallisuuspalvelut ovat diplomaatin mukaan ratkaisevassa roolissa.
– Jossain vaiheessa tämä turvapäälliköiden perhe voi saada käsityksen, ettei Putin enää varsinaisesti suojele heitä, diplomaatti totesi.
Tästä voi syntyä Luikin mukaan houkutus vaihtaa Putin johonkin toiseen johtajaan. Tämä puolestaan ravistuttaa voimarakenteita ja aiheuttaa epävakautta järjestelmään. Tilanteesta on Luikin mukaan mahdollista päästä ulos, jos jatkajaksi löytyy kaikille sopiva kompromissiehdokas.
Hän vihjasi, että huomio mahdollisista seuraajista kannattaa kiinnittää kahteen Venäjän mahtimieheen, jotka ovat jo nyt ottaneet pesäeroa Ukrainan tapahtumiin.
– Jotkut venäläispoliitikot ovat lähes väkisin pitäneet itsensä poissa sodan aiheesta. He ovat pääministeri Mihail Mišustin ja Moskovan pormestari Sergei Sobjanin, Luik heitti esille kaksi sodasta vaikenevaa korkean tason päättäjää.
Vallan vaihtuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että Venäjä muuttuisi nykyisestä.
– Jos Venäjän yhteiskunnan yleinen rakenne ei muutu, järjestelmä muuttaa näitä johtajia eikä päinvastoin. Uusi johtaja voi tulla pehmeämmäksi ja kompromisseja etsiväksi, mutta hän ei ole perusteellisesti erilainen.
